Monikielinen Suomi
Sain joululahjaksi kaksi kirjaa: Raamatun ja Jari Tervon kirjoittaman Laylan. Raamattua voi lukea joko uskonnollisena teoksena tai kaunokirjallisena tuotteena. Etenkin Vanhan testamentin tarinat ovat paikoitellen varsin järkyttäviä. Laylaa en ole vielä avannut, mutta odotan sen valottavan kurdien elämää. Edellisessä numerossa lukijoilta kysyttiin, minkälaisia kirjoja on tullut luettua syksyllä. Ehkä saat lukuvinkkejä Kirjahyllystä.
Pääkaupunkiseudulla puhutaan montaa eri kieltä. Joskus on tilanteita, ettei ymmärrä lainkaan, mitä ympärillä puhutaan, vaikka Suomessa asuukin. Poliittisen historian tutkija Klaus Lindgren sanoo, ettei Suomi ole koskaan ollut yksikielinen. 1800-luvulla meillä puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää, saksaa ja latinaa. Tästä aiheesta enemmän otsikon alla Säätyläistön kielivalinnat.
Viime vuonna on otettu käyttöön uusia sanoja, kuten jytky ja ilmaveivi. Muita tulokkaita ovat muun muassa hipsteri, lumiosaaminen ja peukuttaa. Lue poimintoja uusista sanoista kohdasta Usein esiintyneitä sanoja.
Suomen kielessä on paljon vierasperäistä aineistoa, joka on mukautunut kieleen niin hyvin, ettei sitä enää tunnista muista kielistä lainatuksi. Tiesitkö että pihvi, kahvi, ranta, sohva ja patteri ovat lainasanoja? Erikoislainojen kirjoitusasu on välillä hankala muistaa. Tarkista Kielikoulusta, osaatko kirjoittaa ne oikein.
Mukavaa uutta vuotta!
Tuija Metsäaho