Julkaistu: 1.2.2011
Lukijoiden lehdet
Minkälaisia lehtiä luet? Onko niissä käytetty hyvää kieltä? Näitä kysyttiin edellisessä lukijakilpailussa.
Pääasiassa vastauksissa oltiin tyytyväisiä lehtien kieleen. Juorulehdet ja iltapäivälehdet saivat sapiskaa ”ei ihan priimasta” kielestä, samoin sanomalehtiä parjattiin.
Lehtien toimituksista oli yllättävän vaikeaa saada puhelimitse tietoa siitä, kuinka kieltä vaalitaan. Toimitussihteerit olivat kiireisiä, istuivat seminaarissa tai sitten vastaamista siirrettiin toiselle henkilölle.
Saimme langanpäähän kuitenkin kaupunginosalehti Länsiväylän uutispäällikön Mia Lindströmin, joka kertoo, että Länsiväylässä toimittajat vastaavat itse juttujen kieliasusta.
− Keskuspöydällä uutispäällikkö ja toimitussihteeri tarkistavat vielä jutut, joten ne tulee luettua moneen kertaan.
Länsiväylän toimituksessa keskustellaan kielestä usein ja pohditaan ilmaisuja, onko jokin liian puhekielinen tai miten lyhenne kirjoitetaan.
− Meillä on toimittajille yhteiset kirjoitusohjeet, minkälaista tapaa noudatetaan.
Lukijoiden palaute koskee harvoin kieltä, vaikka joku tarkkasilmäinen ottaakin silloin tällöin yhteyttä kielivirheen takia.
Toimittajille järjestetään myös yhteisiä kielenhuoltopäiviä.
Kielikukkasessa oli vuonna 2009 juttu Helsingin Sanomien kielenhuoltajasta. Helsingin Sanomien kokoiselle lehdelle on kunnia-asia, että siinä esiintyvät jutut on kirjoitettu selkeällä suomella kielenhuollon suositusten mukaan.
− Haluan kumota myytin, että Hesari noudattaisi villisti omia oikeinkirjoitussääntöjä, koska olemme tosi uskollisia esimerkiksi Kielitoimiston suosituksille. Haluamme noudattaa kielen demokratiaa, jossa on kyse siitä, että kaikilla on oikeus ymmärtää kieltä, Ville Eloranta painottaa.
Lue koko juttu Kielenhuoltaja tarkkailee kirjoitettua kieltä (2009)
Lukijoiden vastauksia
Luen sekä sanoma- että aikakauslehtiä. Aikakauslehdissä kieli on huomattavasti parempaa.
Luen muun muassa Helsingin Sanomia, Ilkka-lehteä ja Eeva-lehteä. Mielestäni niissä käytetty kieli on asiallista ja hyvää suomen kieltä.
Aamulehti ja Helsingin Sanomat − kieli on mielestäni hyvää, Aku Ankka − hauskaakin, usein hyvin käännetty, Seura − tavallista.
Luen Suomen Kuvalehteä. Minusta sen kieli on yleensä hyvää.
Luen kotiseutulehtiä ja juorulehtiä, joissa kieli ei aina ihan priimaa ole.
Hesari, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kalajokilaakso, Alavieskalehti. Kaikissa on painovirheitä, toisissa enemmän, toisissa vähemmän.
Luen esimerkiksi ilmaislehtiä ja iltapäivälehtiä, joissa joskus esiintyy hassuja sanajärjestyksiä lauseissa, mutta yleensä kieli on hyvää, vaikka lehtijutut tehdään nopeasti ja virheitä voisi olettaa olevan enemmän. Muissakin lehdissä on kieli mielestäni sujuvaa. Sen sijaan joskus joutuu lopettamaan ihan hyvänkin kirjan kesken, koska siinä esiintyy niin paljon kirjoitusvirheitä!
Kodin Kuvalehti: kieli ja sisältö erinomaista.
Helsingin Sanomat luen joka päivä. Kotiliesi-lehti tulee kotiin kahden viikon välein. Yleensä suomalaisissa lehdissä käytetään hyvää kieltä. Ainoa poikkeus taitaa olla 7 päivää -lehti. Iltapäivälehdet myös sortuvat muita lehtiä useammin käyttämään huonoa tai epäasiallista kieltä. Palstatilan vähyys totta kai vaikuttaa myös, koska asioita joudutaan tiivistämään, eikä se tee oikeutta kieliasulle tai uutisten sisällölle.
Yliopisto (Helsingin yliopiston lehti): hyvää kieltä, aikaansa seuraava, sopusoinnussa tyyliin. Tsilari (Stadin slangi ry:n jäsenlehti): yleiskielen ja slangin amatöörien taso vaihtelee. Hiidenkivi: hyvä, huoliteltu (suurten ikäluokkien äidinkielen opettajat ilahtuvat oppiensa perillemenosta), ei juurikaan painovirheitä.
Aamulehteä luen pääasiassa. Kielenkäyttö on hyvää, asiasisältö joskus pielessä, esimerkiksi Mari Kiviniemi oli 24 vuotta.
Sanansaattaja, Kodin kuvalehti, Pirkka, Yhteishyvä, Me ja Suupohjan Sanomat. Eipä kielessä valittamista.
Minulle tulee useita paikallislehtiä, sanomalehti Karjalainen ja Et-lehti. Ainakin kahdessa viimeksi mainitussa kieli on hyvää.
Luen satunnaisesti erilaisia lehtiä, parasta kielenkäyttöä löytää tieteellisiä artikkeleita sisältävistä lehdistä.
Luen Geo- ja Tiede-lehteä ja niissä on käytetty hyvää kieltä.
Luen perinteisiä naistenlehtiä ajoittain sekä Geo-lehteä, jonka kielenkäyttö on parhaasta päästä.
Luen Tekniikan maailmaa ja Tiede-lehteä, kielenkäyttö on hyvää.
Ainakin näissä kahdessa lukemassani lehdessä käytetään mielestäni hyvää kieltä: Kotiliesi ja Satakunnan Kansa. Olen lehtien suurkuluttaja kotona, kirjastossa ja netissä.
Luen mm. Kotiliesi-lehteä. Siinä käytetään hyvää kieltä.
Luen Hesaria. Mitään kamalampaa ei varmaan ole kuin sanomalehtikieli: vaillinaisia lauseita, ilman verbejä.
Luen Turun Sanomia ja Kunnallislehteä, kieli on pääosin hyvää.
Luen ainakin MikroBittiä, V8 Magazinea ja Mobilistia, kielen hyvyys vaihtelee kirjoittajan mukaan.
Voi hyvin -lehdessä on mielestäni hyvä kieliasu.
Ilmaisjakelulehdissä on sellaista kapulakieltä, ettei aina suomeksi tunnista. Aikakauslehdissä on parempaa, vaikka on niissäkin parantamisen varaa.
Aku Ankka on kieleltään todella hyvää, ja mukava lukea.
Metro-lehdessä on tyypillistä sanomalehtikieltä eli ihan kamalaa. Viherpiha on ihan ok kieleltään. Aku Ankka aivan vertaansa vailla.