Julkaistu: 1.2.2011
Fredrikan vuoro
J. L. Runebergin vaimo oli itsekin kirjailija ja ajoi naisten oikeuksia. Mutta mitä tekemistä hänellä oli Kalevalan kanssa?
Fredrika Runeberg (1807−1879) oli lahjakas ja sivistynyt nainen, joka myös kirjoitti ja oli ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja. Hän puolusti aktiivisesti naisten oikeuksia.
Fredrika Tengströmin lapsuudenkoti oli sivistynyt virkamiesperhe Turusta. Sisarukset ja vanhemmat olivat tunnettuja kulttuuripiireissä.
Fredrika tutustui Johan Ludvig Runebergiin ja meni tämän kanssa naimisiin vuonna 1831. He asuivat Helsingissä useita vuosia, mikä oli Fredrikalle henkisesti rikasta aikaa. Kun Johan Ludvig työskenteli Helsingfors Morgonblad -lehdessä, Fredrika auttoi kirjoittamalla artikkeleita, oikolukemalla ja kääntämällä tekstejä.
Helsingissä vietettiin vilkasta seuraelämää, ja Runebergien kotona kokoontui tunnettu Lauantaiseura.
Perhe muutti Porvooseen vuonna 1837, ja seuraelämä latistui, mistä Fredrika kärsi.
Herkkä naisten puolestapuhuja
Fredrika Runeberg otti romaaneissaan kantaa naisten asemaan. Hän kuvasi naisia perinteisissä rooleissa, joista nämä yrittivät vapautua ja toteuttaa toisenlaisia tapoja.
Kirjailijan rooli oli Fredrikalle ristiriitainen. Toisaalta hänellä oli hyvät mahdollisuudet kirjailijan puolisona julkaista teoksia, ja hän sai tukea miehensä tutuilta, kuten J. V. Snellmanilta ja Zacharias Topeliukselta. Toisaalta Fredrika taas epäili oikeuttaan kirjoittaa ja oli hyvin herkkä kritiikille. Hän julkaisikin teoksensa aina salanimellä ”-a-g”. Fredrika kirjoitti paljon pöytälaatikkoon, ja hänen tuotantonsa on miltei yhtä laaja kuin Johan Ludviginkin. Vaimo ei tosin halunnut ryhtyä kilpailemaan miehensä kanssa kirjallisuudessa, eikä siksi julkaissut läheskään kaikkia teoksiaan.
Porvoossa asuessaan Fredrika perusti naisille suomalaisen lukuseuran, jonka tarkoituksena oli parantaa suomen kielen taitoa. Heillä oli tavoitteena oppia lukemaan ja ymmärtämään Kalevalaa.
Fredrika Runeberg eli miehensä kuoleman jälkeen vielä kaksi vuotta. Hän toimitti Johan Ludvigin kesken jääneen teoksen Jälkeenjääneitä kirjoituksia ja kuoli vuonna 1879.
Tuotanto
- Fru Catharina Boije och hennes döttrar. Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä.
- Teckningar och drömmar. Kuvauksia ja unelmia.
- Sigrid Liljeholm
- Anteckningar om Runeberg. Min pennas saga. Kynäni tarina. Muistiinpanoja Runebergista.
- Brev till sonen Walter 1861−1879
- Receptbok. (osa käännetty suomeksi)
Lähteet
Lue myös juttu Runeberg oli tuottelias runoilija (julkaistu 1.2.2010)