Julkaistu: 1.7.2010

Vuorovaikutusta Facebookissa

Verkossakin on otettava muut huomioon ja käyttäydyttävä kohteliaasti. Ethän ärsytä Facebook-kavereitasi kirjoittamalla tyhjänpäiväisiä tilapäivityksiä tai olemalla liikaa äänessä?

Facebook

Sosiaalinen media on nyt kaikkien huulilla ihan kyllästymiseen asti. Aiheesta julkaistaan kirjoja ja pidetään luentoja. Onpa Tekniikan sanastokeskus koonnut jo sosiaalisen median sanastonkin.

Opettajan verkkopalvelussa sanotaan sosiaalisesta mediasta näin:

”Sosiaalinen media liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin. Tyypillistä sosiaalisen median järjestelmille on, että osallistujat voivat tuottaa sisältöjä, muokata niitä, kommentoida, keskustella, jakaa aineistoja ja verkottua keskenään.

Sosiaalisen median välineistö on laaja: blogit, wikit, kuvan-, videon- ja äänenjakopalvelut, virtuaaliset kohtaamispaikat, sosiaaliset kirjanmerkit sekä yhteisölliset kalenterit lienevät välineistä tunnetuimpia.

Sosiaalisessa mediassa ei ole kyse pelkästään välineistä, vaan sosiaalisesta toiminnasta – seurustellaan samaa palvelua käyttävien ihmisten kanssa, ei koneen kanssa.”

Kielitoimisto suosittelee käyttämään ilmausta yhteisöllinen media sosiaalisen median sijasta. Sana sosiaalinen on niin monitulkintainen, että sitä käytettäessä käsitteen merkitys ei helposti avaudu. (Kielikello 3/2009.)

Oma kaveripiiri

Verkkoyhteisöpalvelu Facebook on yksi yhteisöllisen median muoto ja herättää tunteita puolesta ja vastaan. Monet ovat Naamakirjaan täysin koukussa kun taas toiset eivät edes harkitse liittyvänsä moiseen yhteisöön. Mainio yhteydenpitokanava se on silti.

Facebookissa luodaan itselle oma sivusto, jossa voi kertoa itsestään juuri sen verran kuin haluaa. Kavereiksi voi pyytää ystäviä ja tuttuja oman harkinnan mukaan ja vastavuoroisesti hyväksyä kaveripyyntöjä.

Yhteisössä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla. Yhteydenpidon lisäksi voi valita oman kiinnostuksen mukaan erilaisia viihdykkeitä, kuten testejä tai pelejä.

Ensisijaisesti monet haluavat verkostoitua ja etsiä vanhoja tuttuja ja solmia uusia kontakteja, luoda oman kaveripiirin, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia.

Facebookissa voi löytää vanhan luokkakaverin, tavata kadoksissa olleen sukulaisen tai tutustua ventovieraaseen. Keskimäärin käyttäjillä on 120 kaveria. Nämä kaikki eivät ole kovin läheisiä, ja on tavallista olla kaveri jonkun kanssa, jota ei ole koskaan tavannutkaan, siis pelkkä verkkotuttavuus.

Keskustella voi monin eri tavoin. Yleisimmin omalle, niin sanotulle seinälle, kirjoitetaan tilapäivitys tyyliin ”Kylläpä maanantaina väsyttää, vaikka lepäsin koko viikonlopun.” Kaverit voivat sitten lisätä omat kommenttinsa päivityksen perään tai painaa tykkää-painiketta. Näistä syntyy monesti hauskoja ja mielenkiintoisia ajatustenvaihtoja.

Reaaliajassa on mahdollisuus chattailla muiden linjoilla olevien kavereiden kanssa. Tämä keskustelu ei näy muille.

Jos haluaa lähettää pidemmän viestin jollekin kaverilleen, voi käyttää Facebookin sähköpostia, joka ei myöskään näy ulkopuolisille. Sähköpostia voi lähettää sellaisellekin, joka ei ole kaverina.

Harkittua viestintää

Facebookissa keskusteluun tottuminen vie oman aikansa. Aluksi saattaa tuntua nololta jakaa oma tilapäivitys kaikille, kun miettii, onko tarpeeksi kiinnostavaa sanottavaa. Pian tämä alkukankeus häviää.

Verkossa seurustelu on toisenlaista kuin oikeassa maailmassa, koska näköyhteys puuttuu ja kaikesta sanomisesta jää pysyvä jälki. Kasvokkain tapahtuneen rupattelun jälkeen osapuolilla tuskin on täysin aukotonta muistikuvaa puhutusta. Facebookissa voi aina tarkistaa, mitä tulikaan sanottua.

Monelle ujolle tai aralle ihmiselle verkkoyhteisö voi olla pelastus. Ei tarvitse altistua muiden katseille tai ilmeille. Sanottavansa saa muotoilla rauhassa eikä tarvitse jäädä verbaalitykkien varjoon. Omasta kodistaankaan ei tarvitse poistua, koska voi istua koneella ja silti olla mukana menossa.

Minkälaista kieltä pitäisi sitten käyttää? Kohteliasta tietenkin. Yleistä on että tilapäivitysten tyylilaji on jotain puhekielen ja kirjoitetun yleiskielen väliltä. Hymiöitä käytetään paljon. Kuten vuorovaikutuksessa yleensäkin, pitää antaa muille tilaa ja ottaa oma tila. Tasapaino tulee säilyttää.

Ärsyttävät tapaukset

Facebookissakin voi ärsyyntyä kavereihin, jotka ovat koko ajan äänessä eivätkä anna muille puheenvuoroa. Se hyvä puoli on, että tällaiset tyypit voi piilottaa omalta seinältään tai kaverisuhteen voi katkaista ilman että siitä lähtee ilmoitusta.

Ärsytystä aiheuttavien päivitysten listalle voi nostaa intiimit yksityiselämän asiat, kuten seksijutut. Liian yksityiskohtaiset selostukset omasta elämästä eivät myöskään jaksa innostaa muita.

Huippuärsyttäviä tyyppejä ovat tärkeilijät. He eivät ole kiinnostuneita muista, vaan keräävät tarpeeksi laajan piirin kavereita, jotta voivat tuoda itseään tykö koko ajan. He kertovat yksityiskohtaisesti työkuvioistaan, blogeistaan, mielipiteistään ja linkittävät jatkuvasti omille sivuilleen, mutta eivät koskaan kommentoi muiden kuulumisia.

Myös ne ärsyttävät, jotka tekevät kaikki eteen tulevat testit, joiden tuloksista saa lukea vähän väliä.

Jos olet epävarma, kuinka pitäisi viestiä, ota ainakin seuraavasta opiksesi, ettet tee tällaisia virheitä:

Mitä?

”Sellaiset tilapäivitykset joskus ärsyttävät, joissa sanotaan jotakin tarkoituksella niin vajaata, ettei lukija ymmärrä, vaikkei kyseessä ole sisäpiirin juttu.”

”Sellaiset, jotka ei sano mitään, esim. "3", koska sellaiset ei ota kaikkia (jos keitään?) lukijoita huomioon ja saa vieläpä kirjoittajan vaikuttamaan teennäiseltä (ei nimittäin naurata/kiinnosta ottaa selvää, mitä viesti tarkoittaa).”

”Mua eivät haittaa valitukset ym., vaan statukset, jotka vihjaavat johonkin, mitä vain jokin suppea porukka voi ymmärtää. Epäkohteliasta, ei Facebookin idean mukaista. Onko pakko olla "frendeinä" niin paljon porukkaa, ettei enää voi kirjoittaa mitään?”

”Kannattaa harkita, ketä kaikkia haalii kaverikseen. Siinä voi äkkiä käydä niin, että lähettää pelkkiä mystisiä piiloviestejä muiden harmiksi.”

Vali, vali

”Elämässä tapahtuu hyviä asioita ja huonoja asioita ja välillä menee hyvin ja välillä huonosti, mutta joillain on tapana kirjoittaa vaan kauhean negatiivisia asioita statukseen. Niitä ei ole kiva lukea. En mä tietenkään voi vaatia, että kaikki ihmiset on yhtä positiivisia =)”

”Jos ne aina liittyvät vain ja ainoastaan työstä valittamiseen ja loman odottamiseen, mikä osoittaa mun mielestä turhaa negatiivisuutta ja itsekeskeisyyttä.”

Työstä ei puhuta pahaa

”Pahinta ovat negatiiviset kommentit työstä tai työpaikasta, ne eivät kuulu tähän foorumiin. Omaa pesää ei saa liata!”

Tasapainoista vuorovaikutusta

Harvalla työpaikalla on vielä laadittu ohjeita, mitä kaikkea Facebookissa saa kirjoittaa. Työntekijät ovat siellä myös yksityishenkilönä eivätkä pelkästään työnantajan edustajina. Ihan kaikkea kahdenkeskiseksi tarkoitettua ei kannata julkaista. Tunnekuohussa kirjoittamista on myös syytä välttää. Eteensä voi kuvitella luentosalin ja miettiä, mitä kehtaa siellä julkisesti sanoa kaikkien kuultavaksi.

Verkossa voi luoda itsestään myös tietynlaisen kuvan ja vaalia sitä.

Joskus on hyvä käydä kaverilistaa läpi, koska mukana roikkuu paljon sellaisia äänettömiä kavereita, jotka eivät joko koskaan käy Facebookissa tai tykkäävät vain tirkistellä muiden touhuja.

Mikä on sitten kiinnostavaa tietoa? Yhtä oikeaa vastausta ei tietenkään ole, mutta taitavat sanankäyttäjät kertovat kiinnostavasti omista tekemisistään olematta yli-innokkaita. Apua pieniin arkipäivän asioihin saa pyytää ja usein sitä tarjotaankin. Siitähän vuorovaikutus syntyy.

 

Lähteet ja lisätietoa

www.edu.fi
Ari Haasio, Facebook-opas, BTJ 2009
www.nettielamaa.fi
http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2009/08/21/kaksitoista-arsyttavinta-facebookin-kayttajaa/200918616/139
www.tsk.fi