Julkaistu: 1.10.2010
Suujumppa tukee lapsen ilmaisua
Suujumppa on yhteisöllistä puheterapiaa, jossa harjoitellaan suun ja kielen lihasten hallintaa.
Puheterapeutti Hannele Merikoski siirtyi työskentelemään Lastenlinnan sairaalasta vuonna 1996 Espoon Kilon päiväkotiin, jossa hänelle kuului aluevastuu. Vastaanotolle lähetettiin paljon lapsia, joilla oli artikulaatio-ongelmia.
− Näiden lasten hoito oli useimmiten vain tilanteen arviointi ja kotiohjeet sekä seuranta.
Merikoskea alkoivat mietityttää lasten artikulaatio-ongelmat, jotka saattavat ennustaa oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriötä. Jotta useampi lapsi saisi toiminnallista harjoitusta eli suujumppaa, ryhdyttiin kehittämään lapsen kielellisen kehityksen tueksi kansiota suujumpasta. Päiväkodin koulutettu henkilökunta pystyisi teettämään lapsilla harjoituksia. Hannele Merikosken lisäksi mukana olivat erityislastentarhanopettaja Päivi Stubbe ja puheterapeutti Irina Savolainen. Mainostoimisto suunnitteli kansion ulkoasun.
Materiaali otettiin päiväkodeissa hyvin vastaan.
− Suujumppamateriaalista on tullut vuosien varrella kestosuosikki.
Merikoski on nykyään töissä Avainsäätiössä Espoon Kahvakeskuksen toiminnanjohtajana.
Herra Kielisen matkassa
Kymmenminuuttinen suujumppa alkaa kuten mikä tahansa jumppa − verryttelyllä. Ensin tehdään jokin motorinen harjoitus ja hypitään vaikkapa trampoliinilla.
− Puhemotoriikka on joustavaa toimintaa, ja siksi lämmitellään pomppimalla ja hyppimällä. Vuorovaikutus perustuu rytmiin ja joustoon.
Verryttelyyn voi kuulua myös pillillä imemistä, puhaltamista, muiskutusta ja maiskutusta. Pieruleikit saavat lapset nauramaan ja suun lihaksiston vetreäksi.
Tämän jälkeen jokainen lapsi istuu omalla paikallaan mielellään risti-istunnassa hyvässä asennossa. Sitten aletaan kertoa herra Kielisen tarinaa sadutuksen tapaan.
− Herra Kielinen lähtee ensin kävellen liikkeelle ja kieli heiluu suupielestä toiseen. Sitten herra voi pelästyä ja lähteä juoksemaan ja poks, laittaa oven kiinni. Kielinen voi päätyä vaikka laskettelemaan ja tehdä syöksyjä. Lopussa hän yrittää saada auton käyntiin ja d-kirjain pitää saada potkimaan dindindin.
Suujumppa on hyvin palkitsevaa sitä ohjaaville aikuisille, koska lapset oppivat usein menetelmän avulla kateissa olleen ärrän tai ässän.
Merikoski käyttää myös tukiviittomia suujumpan yhteydessä.
− Viittomat tukevat lapsen ilmaisua ja ymmärtämistä.
Hän toivoo, että päiväkotien strategioihin kirjattaisiin pakolliseksi ohjelmaksi sadan tukiviittoman käyttö ja suujumppa.
− Kunnat ovat lirissä kielellisten erityisvaikeuksien kanssa. Kun jo päiväkodissa tuettaisiin lasten vuorovaikutusta laaja-alaisesti, siitä olisi hyötyä koulussa ja myöhemmin elämässä.
Hän korostaa myös, että yhteisöllisen puheterapian malli ei poista yksilöllisen puheterapeutin tarvetta.
Kirsikankanta solmuun
Merikoski kiertää kouluttamassa päiväkodin henkilökuntaa vuorovaikutuksen ja muun muassa suujumpan saloihin. Hän on nähnyt myös sellaisia tapauksia, joissa lastentarhanopettajaa on kielletty jumppauttamasta lapsia, koska tämä ei ole puheterapeutti.
− Aivan älytöntä. Ei suun lihasten vahvistamisesta ole kenellekään haittaa.
Päiväkodin henkilökunta seuraa ylpeänä lasten puheen kehittymistä. Aikuinen ilahtuu aina, kun joku ryhmässä on hyötynyt suujumpasta.
− Yhdenkin pojan huulio oli todella löysä, mikä tekee kasvoista hölmistyneen näköiset. Ryhmässä ja kotona suujumpattiin ahkerasti, ja pojan huuliosta tuli niin napakka, ettei tosikaan, Merikoski kertoo.
Kaikenlainen ilmaisua tukeva toiminta on hyväksi kielelliselle kehitykselle. Vuorovaikutustaitoja on hyvä harjoitella jo ihan pienestä pitäen. Myös piirtäminen tukee oppimista.
− Kerran vastaanotolleni tuli pieni poika, joka ei millään oppinut ärrää. Piirsin pojalle suun ja näytin, missä ärrä asuu. Tämä auttoi, ja poika osasi ärrän heti seuraavalla kerralla.
Puheterapeutti on itse harjoittanut suun ja kielen lihaksistoa niin, että pystyy muun muassa purskuttamaan suullaan kiukaalle vettä komeassa kaaressa. Myös vihellystaidot on huomattu. Teinipojat kuuntelivat kunnioittavasti Merikosken viheltämistä ja totesivat, että toi ämmä osaa viheltää. Ja kokeilkaapa vääntää kirsikankanta solmuun kielellä! Tämäkin taito kuuluu puheterapeutin osata.
Piirrokset Tia Munne