Julkaistu: 1.7.2010
Ruotsissa asuminen häivytti suomen kielen
Sanna Henriksson muutti Ruotsiin alle kouluikäisenä ja sai vahvan ruotsin kielen taidon.
1970-luvulla Suomesta lähti muuttoaalto Ruotsiin työn perässä. Henrikssonien perhekin pakkasi tavaransa ja liittyi joukkoon.
− Mun vanhemmat eivät lähteneet työn takia vaan ihan muuten vaan. Aluksi mun sedän perheen piti muuttaa ja me lähdettiin vaan mukaan katsomaan paikkoja. Ja sitten kävikin niin, että me muutettiin ja setä perheineen jäi Suomeen.
Näin kuvaa muuttoa Sanna Henriksson, joka oli 5-vuotias perheen muuttaessa Suomesta. Hän oli kuullut famun puhuvan ruotsia ja ymmärsi kieltä mutta ei osannut itse puhua sitä.
− Vähän jännitti muuttaminen mutta samalla se oli hauskaa.
Henrikssonit muuttivat Södertäljeen, joka on puolen tunnin matkan päässä Tukholmasta etelään.
Sanna oppi uuden kielen helposti ja sai kavereita.
− Opin ruotsin kielen sujuvasti samana kesänä ja aloitin päiväkodissa elokuussa. Kavereita sain tosi nopeasti, ruotsinkielisiä, ja olemme tänä päivänäkin yhteyksissä.
Kotona puhuttiin suomea − paitsi silloin kun oli kavereita käymässä.
Takaisin Suomeen
Yhdeksän vuoden jälkeen perhe palasi takaisin Suomeen. Paluu ei ollut helppo murrosikäiselle tytölle.
− Muutto takaisin Suomeen oli tosi vaikeata. En viihtynyt aluksi ollenkaan. Varsinkin kouluun oli tosi vaikea sopeutua. Tuntui kun olisi palannut ajassa 20 vuotta taaksepäin verrattuna Ruotsin kouluun. Kesti pari vuotta ennen kuin aloin viihtyä.
Nyt Sanna Henriksson on kuitenkin asettunut Suomeen, hankkinut kodin ja työpaikan. Suomen ja ruotsin kielestä on helppo valita, kumpi on parempi.
− Mulla on ehdottomasti ruotsi vahvempi. Olen käynnyt koulun sekä opiskellut aina ruotsiksi. Ja työkieli on 90-prosenttisesti ollut ruotsi.
Tunnetko itsesi suomalaiseksi, ruotsinsuomalaiseksi vai jotain siltä väliltä?
− Tämä on vähän vaikea kysymys. Ulkomailla olen kyllä suomalainen, mutta muuten tunnen itseni suomenruotsalaiseksi...