Julkaistu: 1.2.2010
Runeberg oli tuottelias runoilija
Kansallisrunoilija saavutti jo varhain sellaisen maineen, että hänet tunnettiin myös ulkomailla.
Johan Ludvig Runeberg syntyi helmikuussa 1804 Pietarsaaressa perheen esikoiseksi. Tarkka päivämäärä on epäselvä, se on joko 5. tai 7. helmikuuta. Runeberg itse vietti syntymäpäiviään 5.2.
Hän suoritti ylioppilastutkinnon Turussa ja opiskeli sen jälkeen Turun akatemiassa latinaa ja kreikkaa, myöhemmin filosofiaa.
Runeberg eli hyvin niukasti ja toimi opintojensa ohessa kotiopettajana. Runeberg ei alkuun lukenut kovinkaan paljon kaunokirjallisuutta mutta tutustui ruotsalaisiin runoilijoihin − Tegnériin, Stagneliukseen ja Atterbomiin − ja luki eurooppalaisia klassikoita, kuten Schilleriä, Goethea, Shakespearia, Cervantesia ja Scottia.
Palvottu sankari
Runeberg oli 22-vuotiaana nuorten kutsuilla Turussa, jossa näyteltiin ja leikittiin. Yleisesti oli tiedossa, että Runeberg kirjoitti runoja, ja hänelle annettiin tehtäväksi esittää runo auringolle. Se myös julkaistiin myöhemmin Åbo Tidningar -lehdessä.
Muutamaa vuotta myöhemmin, 1830, ilmestyi kolmiosaisen runokokoelman ensimmäinen teos: Runoja I. Seuraava, Runoja II, ilmestyi 1833 ja kolmas 1843.
Runebergin läheisiä ystäviä olivat J. V. Snellman, Elias Lönnrot ja Fredrik Cygnaeus. Viimeksi mainittu kiinnitti huomiota Runebergin lahjakkuuteen jo opiskeluvuosina. Hän kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoista laajahkon tutkielmankin vuonna 1861. Ylioppilaiden kevätjuhlissa 1848 esitettiin Maamme-laulu ensimmäistä kertaa.
Zacharias Topelius oli Runebergin entinen oppilas ja puolusti opettajansa kirjailijantyötä niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi vuonna 1848, ja Runebergista tuli hyvin suosittu kirjailija Suomessa. Toinen osa ilmestyi vuonna 1860, ja sekin sai valtavan suosion.
Maine kiiri ulkomaille asti, ja Ruotsissa kirjailija sai kuninkaallisen vastaanoton. Vuonna 1851 Runebergia alettiin kutsua Suomen kansallisrunoilijaksi.
Runeberg kuoli vuonna 1877, eikä ihailu laantunut. Puhuttiin jopa Runeberg-kultista. Kouluissa oli vapaapäivä 5. helmikuuta vielä 1950-luvulla.
Muisto elää
Kansalliskirjailijan muistoa kunnioittamaan perustettiin vuonna 1885 Suomenruotsalaisen kirjallisuuden seura. Edelleen siellä toimii Runeberg-kirjasto, jossa on kirjojen lisäksi runsaasti muuta materiaalia.
Helmikuussa pidetään näyttäviä juhlia niillä paikkakunnilla, joissa Runeberg on asunut. Porvoon-juhlat ovat viralliset, mutta muualla on vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Pietarsaaressa on Runeberg-viikko, joka sisältää kulttuuriohjelmaa, ja Turussa on oma juhlansa. Porvoossa jaetaan vuosittain Runeberg-palkinto kotimaiselle kaunokirjailijalle.
J. L. Runebergin päivää vietetään 5.2.