Julkaistu: 1.6.2010
Kun puheen tuottaminen vaikeutuu
Afasian ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sairastumisen jälkeen oireet yleensä lievenevät, ja terapiassa etsitään sopivia kommunikointitapoja.
Afasia on kielellinen häiriö, jossa puheen tuottaminen ja ymmärtäminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen ovat vaikeutuneet. Älykkyydessä ei ole mitään vikaa, ja ajattelu toimii. Afasian aiheuttaa useimmiten aivoverenkiertohäiriö tai -verenvuoto.
Afasia ilmenee eri tavoin. Puhuminen voi olla työlästä ja hidasta, eikä siitä saa kunnolla selvää. Puhuja tietää itse, että ulosannissa on vaikeuksia. Toisentyyppisessä afasiassa puhetta tulee vuolaasti, mutta muut eivät ymmärrä sitä. Henkilö itse ei tiedosta ongelmaa.
Sanojen hakeminen kuuluu lähes aina taudinkuvaan. Merkitykseltään samankaltaiset sanat sekoittuvat. Kissasta tulee koira tai päinvastoin. Myös äänneasultaan samantyyppiset sanat menevät sekaisin. Koira voi muuttua koivuksi. Täytesanat ja kiertoilmaukset kuuluvat puheessa.
Lukeminen ja kirjoittaminen eivät nekään suju ongelmitta. Luettua on hankala ymmärtää, varsinkin monimutkaisia lauserakenteita. Kirjoittaminen on vaivalloista jo senkin takia, jos käsi tai näkö ei toimi halvauksen vuoksi kunnolla.
Yksilölliset oireet ja terapia
Koska on erityyppistä afasiaa, oireetkin ovat yksilöllisiä. Ulkopuolinen ei lievää afasiaa edes huomaa, mutta kyseistä henkilöä kielen vaikeudet haittaavat ihan arkipäivän elämässä. Työssä käyminen muuttuu hankalaksi, samoin harrastaminen.
Vaikea afasia näkyy jo selvästi ulospäin. Henkilö tarvitsee apua kanssakäymisessä. Apuvälineinä voidaan käyttää sanalistoja, kuvia ja eleitä.
Puheterapia on ensisijainen kuntoutusmuoto. Sairastumisen jälkeen puheterapeutti tutkii potilaan kielelliset taidot ja arvioi terapian tarpeen. Hän etsii yhdessä läheisten kanssa sopivat kommunikointikeinot. Heti ensimmäisten viikkojen aikana tapahtuu jo paranemista, kun aivot korjaavat itseään. Kuntoutus on syytä aloittaa heti, jotta siitä saa eniten hyötyä.
Puheterapiassa tehdään konkreettisia asioita yksilöllisesti. Voidaan nimetä esineitä, tunnistaa sanoja, kirjoittaa, laskea. Mitä tiiviimpi terapia, sitä parempi ennuste. Kuntoutuja voi käyttää myös tietokoneohjelmaa ja tehdä harjoituksia itsenäisesti.
Puhetta korvaavat tavat
Yleensä oireet lievenevät sairastumisen jälkeen, mutta aina puhe ja kieli eivät palaudu ennalleen. Siksi puheterapiassa opetellaan puhetta korvaavia tapoja, kuten osoittamista, eleitä, kuvia ja kirjoittamista. Myös läheisille opetetaan nämä tavat.
Afaattisen henkilön kanssa keskusteleminen sujuu, kun muistaa muutaman seikan. Tilan on hyvä olla rauhallinen ja katsekontaktin suora. Kannattaa keskustella hitaasti ja artikuloida huolellisesti. Kannattaa pysytellä yksinkertaisissa ilmaisuissa. Avuksi voi ottaa kuvia, piirroksia, eleitä ja ilmeitä. Kysymykset voi muotoilla niin, että niihin voi vastata kyllä tai ei. Jos keskustelukumppani väsyy, voi levätä hetken. Sitä ei saa unohtaa, että puhuu aikuisen kanssa, jonka älykkyydessä ei todennäköisesti ole mitään vikaa, ainoastaan puheen tuottamisessa.
Lähde: www.stroke.fi