Julkaistu: 1.9.2010
Koko kansan kirjasto
Satavuotias kirjastoseura pyrkii kehittämään kirjastoja ja tekemään niiden työtä tunnetuksi. Suomessa lainataan kirjoja ahkerasti.
Suomen kirjastoseura syntyi Kansanvalistusseuran suojissa ja sen hengessä edistämään suomalaisen kirjastolaitoksen kehittymistä. Kun seuraa perustettiin vuonna 1910, oli kirjastoja maassamme jopa 2 000.
Viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2008 kunnissa oli pääkirjastoja 384, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 55 ja onpa yksi kirjastovenekin. Yhteensä tämä tekee 889 kirjastoa, mikä on yli puolet vähemmän kuin sata vuotta sitten.
Tällainen kirjastopalvelujen kattavuus on Suomen kirjastoseuran mielestä säilytettävä, sillä vain lähipalvelua tarjoamalla voi kirjastolaitos omalta osaltaan turvata suomalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Pelkän verkkoasioinnin ja noutopisteen varaan ei pitäisi syrjäkylänkään ajautua.
− Kirjastoseura on kirjastoväelle ja siitä kiinnostuneille avoin järjestö, joka pyrkii kehittämään kirjastoja ja tekemään niiden työtä tunnetuksi, sanoo tiedottaja-toimittaja Titta Baer Suomen kirjastoseurasta.
Kirjastoille kuuluu pääasiassa hyvää, vaikka nekin ovat joutuneet kohtaamaan kiristyneet taloustilanteet.
− Kirjastolaitos on rakennemuutoksen vallassa. Tietotekniikka on muuttanut kirjastotyötä 20 vuoden ajan, mikä näkyy palveluissa. Lainausta on automatisoitu, tietotekniikka tuli tiedonhakuun ja netissä on verkkopalvelut.
Kylän keskipiste
Lainaaminen on edelleen ykkösasia, vaikka verkkokäyttö onkin kasvanut todella voimakkaasti.
− Opetusministeriö tilastoi, että kirjalainauksia on noin 80−90 prosenttia palveluista. Musiikkia ja elokuvalainauksia ei ole läheskään niin suuri iso osa, Titta Baer kuvaa.
Kirjastot tarjoavat asiakkailleen monipuolista palvelua ja ovat ruvenneet tuottamaan erilaisia tapahtumiakin.
− Tietopalvelua on ollut saatavilla pitkään. Esimerkkinä on pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjasto, jossa voi hakea tietoa. Verkossa voi esittää myös kirjastonhoitajalle kysymyksiä, joihin pääkaupunkiseudun kirjastolaiset vastaavat.
− Turussa, Oulussa ja Helsingissä kirjastot järjestivät runsaasti tapahtumia elokuussa.
Kirjastot voivat itsenäisesti miettiä, minkälaiset palvelut sopivat niiden profiiliin. Niinpä niistä voi lainata vaikka kävelysauvoja tai lumikenkiä. Tai osallistua erilaisille kursseille.
− Kirjastot pyrkivät olemaan mukana yhteisössä. Kirjasto on keskellä kylää ja myös verkossa.
Jokamiehen oikeus
− Suomessa on maailman parhaita lainaajia, Baer kehuu.
Satavuotias Kirjastoseura haluaa pitää kiinni siitä, että kirjasto on jokamiehen oikeus.
− Meillä on loistava kulttuurinen rakenne olemassa. Kirjastoissa halutaan olla myös sähköisen tiedonvälityksen kärjessä.
Kirjastotilat tarvitsevat saneerausta, mutta valtion tuki uusimiseen on jäissä. Uusien palvelujen pitäisi näkyä tiloissa, jotta niissä voidaan toimia.
− Ihmisillä on oikeus tietoon, ja maksuton tiedonsaanti pitää turvata. Tulevaisuudenkuvassani kirjastossa on kauniit, upeat tilat, joissa voidaan palvella kaikkia ikäryhmiä.