Julkaistu: 1.10.2010
Aleksis Kivi ammensi kansanperinteestä
Suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luoja, Aleksis Kivi, kuvasi teoksissaan suomalaisia tavalla, joka edelleen vaikuttaa meidän käsityksiimme itsestämme.
Todennäköisesti Albert Edelfeltin 1873 piirtämä kuva (Wikipedia).
Aleksis Kivi (1834–1872) oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Hän kehitti määrätietoisesti kirjailijan roolinsa, eikä pelännyt laittaa itseään likoon. Hän nöyrtyi ja vetäytyi pois yliopistomaailman sivistyneestä seurasta päästäkseen lähemmäs kansaa.
Kivi tunsikin hyvin kotiseutunsa Nurmijärven kansanperinteen. Hän kiersi Lönnrotin tavoin ympäri kylää kuuntelemassa ihmisten tarinoita ja merkitsi niitä muistiin. Myös Kalevala oli Kivelle tuttu teos.
Omissa teoksissaan Kivi käytti kansanperinnettä eri tavoin. Hän saattoi esittää kokonaisen tarinan jonkun henkilön kertomana tai pelkästään viitata johonkin tapahtumaan.
Kivi ja SKS
Aleksis Kivellä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla (SKS) on monia yhtymäkohtia. SKS:llä oli keskeinen rooli suomenkielisen kirjallisuuden syntyvaiheissa ja suomen kielen kehittymisessä sivistyskieleksi. Kaunokirjallisuus kuului 1800-luvulla SKS:n kustannusohjelmaan, ja sen tuottamista vauhditettiin 1800-luvun puolivälissä muun muassa järjestämällä kilpailuja.
Vuonna 1860 kilpailtiin parhaasta suomenkielisestä teatterikappaleesta. Kilpailun voittajaksi julistettiin Alexis Stenvall viisinäytöksisellä murhenäytelmällään Kullervo. Voittaja muutti kirjailijanimekseen Aleksis Kivi ja päästi palkinnon jälkeen luomisvimmansa valloilleen.
Vuonna 1865 Kivi kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi. Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870.
Aleksis Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä valtaosa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa. SKS:n kirjastossa on Aleksis Kiven teosten ensipainoksia, joista osa on saatu kirjaston kokoelmiin kustantajakappaleina.
Kiveltä on säilynyt Seitsemän veljeksen ja Nummisuutarien ohella toistakymmentä teosta. Kiven tiedetään kirjoittaneen myös teoksia, joista ei ole säilynyt käsikirjoituksia.
Vahvasti läsnä
Aleksis Kivi näkyy vahvasti ympärillämme. Hänelle on muun muassa pystytetty patsaat Helsinkiin, Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Tampereelle. Kiven mukaan nimettyjä katuja ja kaupunginosia löytyy monelta paikkakunnalta. Kirjailijan syntymäkoti ja kuolinmökki ovat suosittuja vierailukohteita.
Nykylukija saattaa olla ajoittain ymmällään Kiven teosten ääressä. Valittavana on eri versioita, jotka poikkeavat toisistaan, eikä lukija tiedä, mistä erot johtuvat. Kiven käyttämä kieli ja teoksissa esiintyvä kulttuuri ovat myös vieraita lukijalle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee niin sanottuja kriittisiä editioita, joissa valotetaan teosten syntyhistoriaa, kerrotaan kielestä ja avataan käsitteitä. Ensimmäinen kirjallinen editio laaditaan näytelmästä Nummisuutarit, joka on vuodelta 1864. Editio julkaistaan juuri ennen Kiven merkkipäivää.
Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10.
Lähde
http://www.finlit.fi/kivi/index.php
Lue myös juttu Aleksis Kiven juhlavuosi (1.10.2009)