Julkaistu: 1.9.2009
Verkkoviestinnän ydin on sisältö
Miten tehdään onnistunut nettisivusto? Haaste on sovittaa tarjonta ja kysyntä yhteen. Siitä syntyy hyvä verkkopalvelu, tiivistää konsultti Anja Alasilta.
Netissä surfatessa törmää monenmoisiin sivustoihin. Välillä kauhistuu, kun vastaan tulee jos jonkinlaista tekstiä ja toteutustapaa. Vastapainona on selkeitä sivustoja, joissa on mukava liikkua ja etsiä tietoa.
Anja Alasilta on kokenut verkkoviestinnän kouluttaja, konsultti ja tietokirjailija. Hän sanoo, että verkkoviestinnän tila on vakaa:
− Verkkoviestintä on nykyisin vakiintunut ja tunnustettu osa organisaatioiden viestintää ja koko toimintaa.
Toisaalta yhteisöllinen media, kuten Facebook, herättää paljon kysymyksiä.
− Tunnelma on siis hieman hämmentynyt.
Verkkoviestinnän puutteista hän mainitsee kaksi seikkaa:
− Asiakasajattelu on edelleen heiveröistä. Tekniset ratkaisut saavat yhä usein kohtuuttomasti huomiota ja resursseja verrattuna sisällöntuotantoon. Sisältö on tietysti verkkoviestinnän ydin ja sisällöntuotanto kaiken a ja o. Kirjoittaja on sisällöntuotannon sielu, vaikka hänen arvostuksensa on yhä heikkoa.
Ulkoasu helpottaa lukemista
Verkkotekstillä on omat lainalaisuutensa, jotka pitää muistaa, kun tekee tekstiä ruutuun.
− Hyvä verkkoteksti on sopivan pituinen, selkeä, ilmava ja rytmikäs, Anja Alasilta kiteyttää.
Sopiva pituus on se, mitä lukija suostuu lukemaan tai silmäilemään. Kokonaismittaa tärkeämpää on se, että teksti on pilkottu sopiviin annospaloihin.
Selkeys on etenkin nettisivuilla monitahoinen asia.
− Ajatusten pitää olla kirkkaita, sivurakenteen looginen ja ohjaava. Teksti tulee jäsennellä jäntevästi ja lause- ja virkerakenteet on pidettävä kohtuullisen yksinkertaisina. Sanaston on oltava lukijoille tuttua. Ja tekstin ulkoasun tehtävä on helpottaa lukemista.
Ilmavuudella Alasilta tarkoittaa tekstin ja tilan oikeata suhdetta. Teksti tarvitsee tilaa hengittää, jotta lukijalle jää aikaa ymmärtää ja tulkita, oivaltaa ja nauttia.
− Tekstin rytmissä taas on kysymys osien suhteesta kokonaisuuteen ja toisiinsa. Rytmiin vaikuttavat laajat osat, kuten tekstikappaleet, mutta myös kaikkein pienimmät, kuten yksittäiset sanat ja jopa välimerkit.
Pahin virhe on siirtää suoraan esite- ja mainostekstejä, jotka ovat alun perin ilmestyneet printtinä, verkkoon.
− Perinteinen printtiteksti, etenkään asiakirjateksti, ei toimi ruudulla. Huono ja ikävän yleinen tapa on lapioida verkkoon printtiin tarkoitettua tekstiä sellaisenaan. Usein kyseessä on vielä sellainen teksti, jota ei paperillakaan ole tarkoitettu esimerkiksi asiakkaille. Suoraa sitaattia lakitekstistä tai projektidokumenteista näkee edelleen usein suurelle yleisölle tarkoitetuissa verkkopalveluissa, Alasilta huomauttaa.
Paperille kirjoitettujen tekstien ja verkkotekstien kehitys onkin edennyt jo siihen suuntaan, että printtiteksteihin on otettu vaikutteita verkosta.
− Painetuissa lehdissä näkee vuosi vuodelta enemmän netinomaisia ratkaisuja.
Löytyvätkö sivut?
Hyvä kirjoittaminen koostuu perinteisesti kolmesta vaiheesta.
− Ensin pitää valmistautua ja määritellä tehtävä. Vasta sitten kannattaa kirjoittaa ensimmäinen tekstiversio. Kolmanneksi pitää viimeistellä ja varmistaa ja pyytää editointiapua muilta.
Verkkokirjoittamisessa pitää lisäksi muistaa ajantasaisuus.
− Kun asiat muuttuvat, pitää päivittää. Tekstejä ei saa unohtaa julkaisemisen jälkeen. Parantamisen tarvetta kannattaa arvioida esimerkiksi kerran vuodessa tai puolessa vuodessa.
Anja Alasilta käyttää verkkosivuston laatumallia, kun hän kertoo, mistä hyvät nettisivut koostuvat. Laatumallissa nuolet kulkevat ympyrässä myötäpäivään: löydettävyys, silmäiltävyys, käytettävyys, luettavuus ja vaikuttavuus.
− Internetissä laadun kivijalka on löydettävyys. Kysymys on siitä, miten sivut löytyvät hakukoneilla.
Silmäiltävyys tarkoittaa ensivaikutelmaa, jonka sivustosta saa.
− Viestinnällinen käytettävyys tarkoittaa meidän mielestämme sitä, miten varmasti ja vaivattomasti lukija löytää tarvitsemansa tiedon sivustolta.
Luettavuus on suunnilleen samaa kuin helppolukuisuus.
− Vaikuttavuutta on pohdittu aivan liian vähän. Kyse on yhtäältä siitä, että organisaatio saa sanomansa perille, toisaalta siitä, että käyttäjä kokee saavansa tarvitsemaansa tietoa tai palvelua.
Verkkosivuston laatumalli
Asiakaspalvelua
Kotisivujen suunnittelijan haaste on sovittaa yhteen tarjonta ja kysyntä.
− Tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta syntyy hyvä verkkopalvelu, Alasilta painottaa.
Hän antaa ohjeiksi miettiä seuraavia kysymyksiä: Mitä tarjottavaa meillä on niille, jotka tulevat sivustollemme? Mitä kohderyhmiä tavoittelemme? Mitä ongelmia ihmisillä on mielessään, kun he hakeutuvat sivustolle? Mitä tehtäviä he haluaisivat verkkopalvelussa hoitaa?
Verkkoviestinnän tulevaisuudenkuva on mahdollisuuksia täynnä.
− Tulevaisuus riippuu siitä, miten eri mahdollisuuksista innostuneet tahot pystyvät tekemään yhteistyötä. Jotain vanhaa varmaan katoaa, mutta uskon, että muutos tuo pitkän aikaa lisää uutta aiemman rinnalle ja täydennykseksi.
Alasilta listaa esimerkkejä uusista mahdollisuuksista: yhteisöllinen media, semanttinen web, verkon mobiili käyttö ja ubiikkiyhteiskunta, jossa tietotekniikka on kaikkialla.
Anja Alasillan tuotantoa
- Näin kirjoitat tietoverkkoon, Inforviestintä
- Näin kirjoitat tehokkaasti, Inforviestintä
- Verkkoajan viestintä, Kauppakaari
- Verkkokirjoittajan käsikirja, Inforviestintä
- Blogi tulee töihin, Infor
- Meili meitä pyörittää, Infor