Hae sivustolta:

 

Julkaistu: 1.2.2009

Teatterin taika puree suomen opiskelussa

Maahanmuuttajien kotoutumiseen kuuluu oleellisesti suomen kielen oppiminen. Opetuksessa voi hyödyntää draaman keinoja, kun yhteistä kieltä ei vielä ole.

Tiina Salo, kouluttaja, Adulta

− Opetan ulkomaalaisille suomea suomeksi ilman välikieltä, kouluttaja, filosofian maisteri Tiina Salo kuvaa työtään aikuiskoulutuskeskus Adultassa.

Kun kouluttajalla on käytössä pelkkä suomen kieli, jota koulutettavat eivät vielä osaa, hän ottaa avuksi eleitä ja ilmeitä.

− Näyttelen esimerkiksi verbejä, mitä tarkoittaa kaatua tai kutittaa, Salo kertoo.

Opiskelijat vapautuvat, kun huomaavat, että opettajalle saa nauraa. Opiskelijoita rohkaistaan paikkaamaan puuttuvaa kielitaitoa draaman keinoin ja ottamaan mallia lapsista.

Englannin taito esteenä

Tiina Salon opiskelijoilla on hyvin erilaiset taustat: jotkut ovat luku- ja kirjoitustaidottomia ja jotkut korkeasti koulutettuja.

− Kun aloitin työt, opiskelijat olivat pakolaisia Bosniasta, Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Nyt maahanmuuttajia tulee Suomeen Latinalaisesta Amerikasta, Thaimaasta, Turkista, Arabimaista ja Afrikan maista. Opiskelijat ovat kaikenmaalaisia.

Opiskelijoille tehdään alkukartoitus, jonka mukaan heidät jaetaan tasoryhmiin.

− Lähtötaso ei vielä kerro, miten edistyy suomen kielen opiskelussa. Jos osaa englantia, Suomessa pärjää sillä hyvin, eikä motivaatio suomen kielen opiskeluun ole välttämättä korkealla. Parhaiten suomea oppivat ne, jotka eivät osaa englantia, Salo toteaa.

Luku- ja kirjoitustaidoton saattaa puhua montaa eri kieltä, vaikka ei osaakaan kirjoittaa niitä.

− Lukutaidottomuutta on kahta lajia, niitä jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa millään kielellä ja niitä, jotka osaavat kyllä omalla kielellään, jota kirjoitetaan eri tavalla kuin suomea mutta eivät osaa latinalaisia aakkosia.

Oma äidinkieli vaikuttaa myös siihen, miten hyvin suomi sujuu. Jos äännerakenteet vastaavat toisiaan, suomea on helppo oppia.

− Turkissa on samantyyppinen rakenne, samoin italiassa ja espanjassa. Myös arabit oppivat suomea, koska rakenteissa on samaa. Kaukoidästä tulleet eivät tunnista suomen sanoja, koska meillä on niin paljon vieraita konsonantteja.

Uuden kielen opiskelua häiritsee se, jos oma perhe on jäänyt kotimaahan sodan jalkoihin ja itse on turvassa. Syyllisyys nakertaa mieltä eikä uutta kieltä tahdo oppia.

Stetoskoopilla lääkäriksi

Salo on työskennellyt Adultassa vuodesta 1995.

− Tulin tänne ensin sijaiseksi joulun välipäivinä ja sillä tiellä olen edelleen, hän hymyilee.

Aloittaessaan suomen kielen opintoja Helsingin yliopistossa jossain mielen sopukoissa kyti ajatus suomen opettamisesta ulkomaalaisille. Suomi toisena eli S2-kursseja alkoi tulla yliopistossa kurssivalikoimaan tuolloin 1990-luvulla. Kouluttajan työ tuntuu omalta.

Luokassa eläydytään aitoihin tilanteisiin ja pyritään irti paperista ja pulpetista. Apuna Salo käyttää kuvia, eleitä ja ilmeitä. Kielestä tehdään niin elävää kuin suinkin mahdollista.

− Improvisoimme tilanteita. On tärkeää kuunnella, mitä toinen sanoo ja reagoida siihen. Kielen harjoitteleminen ei ole monologia, vaan vuorovaikutusta muiden kanssa. Ja täällä saa mokata.

Teatterin keinot helpottavat uuden kielen omaksumista. Opettajalta draaman käyttäminen edellyttää herkkyyttä.

− Pyrin luomaan ilmapiiristä sellaisen, että ketään ei arvostella ja että opiskelijat uskaltavat heittäytyä. Korostan, että pienikin riittää, eikä ole pakko osallistua. Opiskelijat luottavat S2-opettajaan ja uskaltavat tehdä erilaisia asioita.

Roolin takana esiintyminen on turvallista, koska ei tarvitse koko ajan olla oma itsensä. Teatterin taika vaikuttaa opiskeluun, ja joskus rekvisiitaksi riittää pelkkä stetoskooppi, että voi ottaa lääkärin roolin.

− Meillä on usein ihan älyttömän hauskaa!

Harjoiteltavia tilanteita täytyy keksiä aika paljon omasta päästä, koska oppikirjojen esimerkit ovat Salon mielestä liian tylsiä ja harmittomia. Niissä saisi olla enemmän aitoa elämää ja tunteita, kuten rakkautta.

Puhukaa suomea

Meissä suomalaisissa on yllättävää ajattelemattomuutta, kun emme puhu automaattisesti ulkomaalaisille suomea, jos nämä yrittävät selviytyä sillä kielellä.

− Vaihdamme liian helposti kielen englantiin, jos maahanmuuttaja vähän takkuilee ilmaisussaan. Heillä ei ole paljon muita suomalaisia kontakteja kuin opettaja, joten sanon kaikille suomalaisille, että puhukaa maahanmuuttajille suomea.

Tiina Salo on ollut mukana perustamassa yhdistystä nimeltään Puhu minulle suomea, jonka ensimmäinen tapahtuma oli viime kesänä. Yhdistyksen tarkoitus on levittää tietoa siitä, että maahanmuuttajat toivovat heille puhuttavan suomea ja he tahtovat myös itse puhua suomea.

− Suomen kieli on Suomessa välttämätön taito, jos haluaa kotoutua tänne ja kasvattaa lapsia. Pärjäähän täällä tietysti englannillakin, jos haluaa elää vaihtarina. Mutta ilman suomen kielen taitoa on ulkopuolinen olo.

Jatkokursseista pulaa

Ulkomaiden kansalaisia oli vuonna 2007 Suomessa yli 130 000. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, ja viime vuonna heitä oli 30 000. (Tilastokeskus). Toistaiseksi ainakin Helsingissä pääsee melko nopeasti kielikurssille.

Opiskelijat tulevat Adultaan Työvoimatoimiston kautta, ja heillä on työ- ja oleskeluluvat kunnossa. Kielen opiskelu kuuluu kolmivuotiseen kotoutumiskoulutukseen. Suomen kansalaisuuden hakemiseksi vaaditaan Yleisen kielitutkinnon mukainen keskitason suomen kielen taito.

Adultaan tulee suomen kielen opiskelijoita myös muuten kuin työvoimatoimiston kautta. Rinnasteisille kursseille, jotka järjestetään yhteistyössä, pääsyvaatimus on helsinkiläisyys.

(Adulta Oy järjestää suomen kielen koulutusta Helsingin kaupungin Opetusvirastolle yhteistyössä eri maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Opetuspisteitä ovat Adultan toimipiste Oulunkylässä, kulttuurikeskus Caisan, Inkerikeskuksen ja Familia Club ry:n tilat.)

− Pakolaiset voivat hakea kansalaisuutta neljän vuoden ja muut kuuden vuoden oleskelun jälkeen. Siinä ajassa saavuttaa jo keskitason, jos on itse aktiivinen ja opiskelee kieltä tunnollisesti.

Maahanmuuttajien kielikoulutuksessa puuttuu Salon mukaan yksi tärkeä palikka:

− Meillä ei ole tarjota jatkokoulutusta kieliopinnoille. Jos tavoitteet ovat korkealla ja haluaa päästä opiskelemaan vaikka ammattikorkeakouluun, ei ole tarjolla suomen kielen jatkokoulutusta päiväsaikaan. Työssäkäyville pitäisi järjestää iltakursseja. Englanninkielisiltä linjoilta valmistuu ihmisiä, mutta he eivät saa Suomesta töitä puutteellisen kielitaidon takia.

---