Julkaistu: 1.12.2009
Selkokielinen teksti on helposti ymmärrettävää
Selkokielen tavoite on palvella henkilöitä, joilla on erityisiä ongelmia tekstin ymmärtämisessä.
Suomessa on paljon erityisryhmiä, joiden on vaikea ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Heitä palvelee selkokieli, joka on yleiskieltä helpompaa kieltä. Erityisesti vammaiset, suomen kieltä opiskelevat ja vanhukset hyötyvät selkokielestä.
Selkokeskus määrittelee termin selkokieli näin: ”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.”
Sano selkeästi
Selkokieli on helppoa suomen kieltä, ja siinä noudatetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Seuraava näyte on selkotekstiä:
Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle.
Näyte on Pertti Rajalan kirjasta Suomen historia selkokielellä. Selkokirjoittajan tulee ensin hallita hyvin kyseinen tekstilaji ja aihepiiri ennen kuin lähtee muokkaamaan yleiskielistä tekstiä selkokieliseksi. Selkokirjoittajan tueksi on laadittu tarkat kirjoitusohjeet, joita noudattamalla tekstistä tulee selkokieltä. Mistään kevyestä muunnoksesta ei kuitenkaan ole kyse.
Selkokeskus julkaisee kirjoitusoppaita ja järjestää kirjoittajakoulutusta.
Selkotarjontaa
Ensimmäinen suomenkielinen selkokirja ilmestyi 1980-luvulla, ja nyttemmin niitä on julkaistu lähes 250. Noin puolet julkaistuista teoksista on tietokirjoja ja puolet kaunokirjallisuutta. Myös selkolehtiä on saatavilla, selkouutisia voi kuunnella radiosta ja esitteitä on selkokielellä. Netistäkin löytyy jo selkokielistä aineistoa.
Selkokielen tavoiteohjelmassa sanotaan, että jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on oikeus tarpeelliseen tietoon. Tiedon pitää olla myös ymmärrettävässä muodossa. Selkokielen hyöty on merkittävä, sillä yli 200 000 ihmistä tarvitsee sitä.
Parhaillaan on menossa hanke, jossa tutkitaan selkokieltä puheessa ja vuorovaikutuksessa.
Linkkejä
Selkouutiset-lehti www.papunet.net/selko/selkouutiset/
Uutiset netissä www.yle.fi/selko
Netin selkosivustot www.selko.fi
www.selkokeskus.fi
Lähde: Hannu Virtanen, Selkokielen käsikirja, Oppimateriaalikeskus Opike 2009