Julkaistu: 1.8.2009
Satujen avulla kieltä oppimaan
Seitsemän minuuttia sadulle on opetusmenetelmä, joka kehittää esikouluikäisten kielellisiä valmiuksia.
Erityislastentarhanopettaja Ritva-Liisa Orvasto mietti, miten voisi työssään päiväkodissa edistää lasten kielen oppimista. Ryhmässä oli paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden suomen kielen taito oli puutteellinen. Hän otti avuksi sadut.
− Lyhennän ensin jonkin sadun seitsemän minuutin mittaiseksi ja liimaan sen lapsen vihkoon. Vanhemmat lukevat sadun illalla kotona lapselle. Sama satu luetaan seuraavana päivänä päiväkodissa lapsille uudestaan. Sen jälkeen jokaiselta kysytään erikseen, mitä muistaa sadusta, ja tämä kirjataan ylös, Orvasto kertoo.
Kirjaamisvaiheessa lapselle esitetään myös etukäteen mietittyjä kysymyksiä sadusta. Lapsi saa myös kuvittaa sadun.
Seitsemän minuuttia on sopivan mittainen aika lukea satu, joka jää lapselle mieleen. Se on myös aikuiselle sopiva aika lukea. Siitä tulee opetusmenetelmän nimi: Seitsemän minuuttia sadulle.
Satujen lyhentäminen ei ole aivan vaivatonta. Satukirjoja saa kahlata melkoisen määrän, ja lyhennetyssäkin sadussa täytyy olla mukana tarinan tärkeät juonenkäänteet. Mutta lyhentäminen on vaivan arvoista.
Kuva: Miiko Metsäaho
Vuorovaikutus kehittyy
− Halusin ottaa vanhemmat mukaan oppimiseen ja lisätä päiväkodin ja kodin välistä yhteistyötä, Orvasto valaisee menetelmää.
Sadut lähetetään kotiin luettavaksi kaksi kertaa viikossa, ja niistä tulee osa perheen arkea. Vihkoja käytetään myös vanhempainvarttien keskusteluissa.
Lapsen ja vanhemman lukuhetki on erilainen kuin päiväkodissa, ja sadun kertaaminen kysymysten avulla aktivoi lasta tarinankerrontaan ja lisää sanavarastoa. Kotona vuorovaikutus lisääntyy, kun istutaan yhdessä sadun ääreen. Myös lapsen minäkuva saa tukea.
− Vanhemmat ovat lähteneet tähän todella hienosti mukaan, ja tulokset ovat oikein hyviä. Menetelmää voi käyttää myös oppimisvaikeuksissa.
Palkittu menetelmä
Seitsemän minuuttia sadulle -menetelmä sai Suomen Messusäätiön Opinavain-palkinnon tammikuussa. Ritva-Liisa Orvastoa kiitettiin uudesta lähestymistavasta ja siitä, että hän sitouttaa menetelmässään vanhemmat mukaan lapsen oppimisprosessiin. Menetelmä on myös helppokäyttöinen, koska siinä tarvitaan vain sadut, kynä ja paperia. Sitä voi myös käyttää lähes missä ja milloin vain.
Menetelmästä on tekeillä myös pro gradu. Turun yliopiston erityispedagogiikan opiskelija Tanja Salmela tutkii lasten ymmärtämisvalmiuksia ja motivaation kehittymistä esiopetusvuoden aikana.