Julkaistu: 1.2.2009
Novellikilpailun voitto heltisi värikkäällä kuvauksella suvusta
Maryam Hamadon syntyi romanialaisen äidin ja syyrialaisen isän tyttäreksi Puolassa ja muutti 3-vuotiaana Suomeen. Lukiolainen osaa olla hyvinkin suomalainen, syyrialainen ja romanialainen. Novelli Seurapiirihai käsittelee kahden maan ja kulttuurin välillä elämistä. Kirjailijan ura ei kuitenkaan siinnä kielitaitoisen nuoren naisen mielessä.
Mikä sai sinut osallistumaan kirjoituskilpailuun?
− Monet tutut lähettivät sähköpostilla kilpailun linkin, ja mielenkiintoni tietenkin heräsi. Ajattelin novellia aina välillä, mutta vanhempien patistus sai lopulta kirjoittamaankin jotain. Kirjoitin novellin neljässä päivässä ennen viimeistä osallistumispäivää.
Miltä voitto tuntui?
− Tuntui hyvältä saada tietää, että se, minkä olin kirjoittanut novelliin, oli oikeasti tavoittanut lukijankin.
Kuinka kauan olet asunut Suomessa?
− Olen asunut Suomessa noin 3-vuotiaasta eli 14 vuotta.
Miten opit suomen kielen?
− Opin suomen tarhassa. Asuimme tuohon aikaan Tampereella pienellä paikkakunnalla, ja olin tarhassa varmaan ainoa ulkomaalainen. Koska perheemme oli jo entuudestaan kaksikielinen, uuden kielen oppiminen luonnistui minulta ehkä paremmin kuin muilta. Olin aika avoin kaikelle, ja tarhatädit olivat mukavia eivätkä epäröineet korjata, jos puhui väärin.
Mitä kieliä osaat? Mikä on äidinkielesi?
− Minulla on käytännössä kolme äidinkieltä, sillä puhun isän kanssa arabiaa, äidin kanssa romaniaa ja koulussa ja kavereiden kanssa suomea. Minusta tuntuu, että suomen kielessäni on enemmän eri ulottuvuuksia kuin muissa kielissä, vaikka puhun niitäkin hyvin sujuvasti. Ne ovat lähinnä sydämen kieliä, joilla en kyllä esimerkiksi hypertieteelliseen keskusteluun voisi osallistua. Tähän vaikuttaa sekin, että olen käynyt koulun alusta alkaen suomeksi. Koulussa luen vielä pitkää englantia, saksaa ja ruotsia ja lyhyttä ranskaa.
Seurapiirihai on kirjoitettu virheettömällä suomen kielellä. Joutuiko kustannustoimittaja korjaamaan tekstiä vai osaatko suomea äidinkielen veroisesti?
− Ei joutunut. Virheet olivat sellaisia, joita syntyy, kun kirjoittaa yötä myöten, esimerkiksi sama sana sekä lauseen alussa että lopussa.
Elät ikään kuin kolmen kulttuurin risteyksessä (isä on syyrialainen, äiti romanialainen, asutte Suomessa). Kuinka sovitat yhteen erilaisia tapoja?
− En itse ajattele kovin aktiivisesti ''sovittavani'' erilaisia tapoja yhteen, sillä minä en näe suuria eroja näiden kolmen kulttuurin välillä. Ihmisyys on kuitenkin samanlaista kaikkialla ja suomalaiset, syyrialaiset ja romanialaiset jakavat melko lailla samanlaiset arvot. Ja onhan se mukavaa, kun on mistä valita ja voi valita jyvät akanoista.
Minkä maalaiseksi tunnet itsesi?
− En osaa määritellä itseäni minkään maalaiseksi, ja se on minusta enimmäkseen hyvä asia. Osaan olla hyvinkin suomalainen, syyrialainen ja romanialainen mutta myös ottaa etäisyyttä kuhunkin kulttuuriin ja nähdä sen sekä ulkopuolisen että siinä eläneen silmin.
Haaveiletko kirjailijan urasta?
− En. Kirjoittamisessa olen parhaimmillani silloin kun on vähän aikaa ja on nähnyt paljon ja on joku hengittämässä niskaan; eikä sellaista jaksa ihan joka päivä. En myöskään halua vääntää tekstiä väkisin ja turtua tuottamaan sitä tasapaksusti. Jossain hyvässä välissä voisi tietenkin kursia ajatuksia kokoon ja kirjoittaa.
Novelliantologiassa näkyy uusi
yhteiskunnallinen tilanne
Mikä ihmeen uussuomalainen? -novellikilpailulla etsittiin maahanmuuttajataustaisia kirjoittajia. Kilpailukutsussa mainitut maahanmuuttajataustaisuus ja uussuomalaisuus olivat täkyjä, joiden avulla yritettiin löytää uudenlaisia tekstejä kuvaamaan uutta yhteiskunnallista tilannetta. Kirjoituskilpailu oli osa Euroopan unionin kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 ohjelmaa, jonka tavoitteena oli lisätä ja syventää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kilpailun järjestivät teemavuoden kansallinen toimikunta ja kustannusosakeyhtiö Teos.
Kilpailuun saapui novelleja 108 kirjoittajalta. Näistä teksteistä raati valitsi antologiaan 13 novellia. Raatiin kuuluivat kirjailija Mikko Rimminen, kustannustoimittaja Maarit Halmesarka ja tutkija, tietokirjailija Olli Löytty sekä raadin puheenjohtajana kustantaja Silja Hiidenheimo.
Ensimmäisen sijan kilpailussa sai Maryam Hamadon novellillaan Seurapiirihai. Toiselle sijalle valittiin Alexandra Salmelan novelli Se oikea, aito maahanmuuttajablues, ja kolmannen palkinnon sai Nitin Soodin novelli Helsinki ja karavaanit.