Julkaistu: 1.2.2009
Lukutaito alkaa korvista
Tytöt ottavat poikia herkemmin käteensä kirjan ja uppoutuvat tarinoiden maailmaan. Kirsti Manninen sanoo, että poikia pitää treenata sanoihin vähän enemmän, mutta kyllä nekin oppivat.
Kirsti Manninen | Kuva: Pertti Nisonen
Kirjailija, filosofian tohtori Kirsti Manninen on viiden lapsen äiti ja viiden lapsenlapsen isoäiti. Hän puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä:
− Lasten lukutaito alkaa korvista. Kun sana tulee, siihen liitetään mielikuvia ja omassa päässä aletaan rakentaa kuvanauhaa.
Ääneen lukeminen on hyvä tapa mutta ihan samalla tavalla toimivat myös tarinat, joita entiseen aikaan isoäidit ja isoisät kertoivat pirtin hämärässä lapsukaisille.
− Vaikka lapsi kuulisi jännittävän sadun, hän osaa tehdä itselleen sopivan kuvan päässä, Manninen sanoo.
Kirjailija opetti itse aikanaan pikkuveljensä lukemaan, kun ei jaksanut ”kieli rakolla” olla koko ajan lukemassa.
Kirsti Manninen osaa arvostaa lasten erilaisuutta. Hänen viidestä lapsestaan vain yksi tykästyi Uppo-Nallen riimeihin.
− Jaakko oli aivan ihastunut riimeihin, mutta muut neljä murjottivat, kun luin niitä.
Jaakosta tulikin myöhemmin rock-muusikko, mikä selittänee kiinnostuksen riimien rytmiin.
Kusti-pojan lukemaan opettelu oli vähän tahmeaa, mutta hänet pelasti Lucky Luke -sarjakuva.
− Isä luki pöydällä levällään olleita sarjakuvia ja nauraa hörötti ääneen. Kusti sai tästä niin vaikuttavan esimerkin, että hän tavasi koko illan kirjaimia ja oppi saamaan niistä selvää.
Kotien ilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, minkälaisen mallin lapset saavat lukemisesta. Jos kotona suositaan kirjoja, lapsi saa sosiaalisen mallin ja tarttuu itsekin herkemmin kirjaan.
Kustin piti lukea yläasteella Seitsemän veljestä ja tehdä siitä ryhmätyö. Pojat keksivät nauhoittaa kaikki kirjassa mainitut noitumiset kasetille ja esittivät sen luokalle.
− Edelleen hän osaa ulkoa näitä pätkiä, Manninen hyrisee.
Lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteet kulkevat eri vaiheissa. Joku on jo kahdeksanvuotiaana ihastunut rakkausromaaneihin, kun joku toinen lukee vielä murrosiässä pelkkiä Viisikoita.
Lopuksi kirjailija antaa lohdutuksen sanan kaikille vanhemmille, jotka murehtivat lukemisen laatua:
− Pääasia on, että lapset lukevat, vaikka sitten sarjakuvia!
Juttu perustuu Kirsti Mannisen esiintymiseen Educa-messuilla 24.1.2009.