Julkaistu: 1.9.2009
Lähetäänkö luirille?
Elokuun lukijakilpailussa kysyttiin, oletko keksinyt uusia sanoja tai sanontoja. Toimituksen postiin ropisi vastauksia useita kymmeniä. Jos et ole törmännyt sanoihin tössijä, hinkku, luiri, pallimeri tai lärpäke, selitys löytyy listasta.
Puhumaan opettelevilta lapsilta kuulee hassuja muunnoksia, jotka voivat jäädä elämään oman perheen sanastoon.
”3-vuotias tyttäreni katsoi ikkunasta ja tokaisi:’Onpa kova pyrsky.’"
(Pyrytti lunta ja tuuli kovasti.)”
”Tyttärentyttäreni ollessa n. 2-vuotias hän pyysi aina ’hinkkua’. Se tarkoittaa sitä, kun sormella laittaa hiuksia korvan taakse. Siitä jäi sana käyttöön. Nyt tyttö on jo 9-vuotias ja edelleen pitää ’hinkkua’ saada, varsinkin mummolassa yökylään tullessa.”
”Tytär sanoi pienenä ylieilen, kun tarkoitti toissapäivänä. Sitä joskus käytetään ihan perhepiirissä.”
”Lapsenlapseni oivallus, ’kastutellaan’,juontaa juurensa vastakohdastaan ’kuivatellaan’. Näin hän hihkuu, kun menee uimaan.”
”Pienenä keksin sanoja usein, kun en oikeita muistanut. Ainakin shampoo oli hiuspesämä ja lastenvaunut/nukenvaunut lullaamus.”
”Ala-asteella kokeeseen olin kirjoittanut koekysymykseen vastaukseksi naaraspässi. Kotona meillä on puhuttu aina yöpuvusta nukkuhameena.”
”Kirosanana käkkä, kun oltiin pieniä.”
”Olin pienenä kehitellyt jostain sanan ’uupata’, joka tarkoitti syliin ottamista. Eli kun halusin äidin ottavan minut syliin, pyysin äiti uuppaa.”
”Ekaluokkalainen poikani lausui Egyptin Epygti. Siitä lähtien koko perhe on puhunut Epygtistä.”
”Vanhin poikani ei osannut sanoa sanaa mansikka 2- vuotiaana. Hän sanoi ’mantsunger’. Yhä meidän perheessä mansikoita kutsutaan ’mantsungereiksi’. Sana jäi niin mieleen, koska mielestäni se on kyllä vaikeampi sanoa kuin alkuperäinen mansikka.”
”Lasten päiväunihuoneen seinälle on itse piirtämäni kuva Muumipapasta riippukeinussa lepäämässä. Siitä huone on saanut nimen huilaamo.”
Sanonnat mukautuvat joskus vahingossa uuteen muotoon, mutta ne ovat silti käyttökelpoisia.
”Patistellessani lapsiani soittoläksyihin toistin vanhan sanonnan väärin: ’Mestari tekee harjoituksen.’ Tätä sanontaani ovat lapset hyödyntäneet useasti, kun ei ole ollut halua harjoitella lainkaan. Kerta riittää, kun me ollaan jo mestareita."
”Hauska sanonta löytyy: Juosta perävilikkaa (= juosta peräkkäin).”
”Hän ei ole kuusen fiksuin käpy."
"Sika se joka sanansa syö."
”Äitini on käyttänyt jo kymmenisen vuotta sanontaa ’Asiasta toiseen niin kuin lampaanvilla’ ja sanoo näin AINA kun vaihtaa puheenaihetta. Ja on kyllä aivan omakeksimä lausahdus!”
”Voi, voi ja lämmin leipä!”
”Parempi kertarysäys kuin ainainen kitinä -sanontaa käytetään meillä aina kun laitetaan kunnolla toimeksi esim. siivoamisen yhteydessä. Sopii myös vastaukseksi, mikäli esimerkiksi on tulossa isompi hammasremontti ja puoliso kysyy, miksen ole hoitanut hampaita kunnolla aamuin illoin :)”
”Mieheni aina sanoo, että ’lasketaanko katot alas, se kuulemma tarkoittaa kattojen pesua, niin oli kotona opetettu. Kotipaikkamme eivät ole kaukana toisistaan, mutta minusta tämä on hassun kuulosta.”
”Suulaalle ihmiselle on tullut sanottua, että Älä rämpätä siinä kuin joku rumpu."
”Jo edesmennyt isäni sanoi aina ruokapöydästä noustessaan: kiitos niin paljon että riittää.”
”Olen usein sanonut rakkaalleni: joskus on hyvä olla yksin, kun tietää ettei ole yksin."
”Metsässä kävely on kun rahaa laittas pankkiin.”
”Kiitos ja aamen. Tällä tarkoitetaan, että asia on loppuun käsitelty. Ja emme ole tippaakaan uskovaisia.”
”Laitetaan lastenhoitaja töihin eli tutti suuhun vauvalle.”
”Sanon ’sopii kuin sialle otsatukka’, kun joku muu ehkä sanoisi samassa yhteydessä: käy kuin nappi silmään.”
”Halloo, hyvää yötä talolle.”
Jotkin oman perheen sanat voivat olla niin vakiintuneita, ettei alkuperäistä muistakaan.
”Käytämme 70-vuotiaan äitini kanssa kaikesta hyvästä ja hienosta sanaa ’kompsakka’. Esim. ruoka voi olla kompsakkaa tai joku esine voi olla kompsakka. En kyllä yhtään muista, mistä kyseinen sana on tullut mieleen.”
”Ajattelin ainakin itse muuttaa tulevaisuudessa kummalliskotiin.”
"Kaseja , kun haluaa toivottaa paljon, äärettömästi rakkautta. Jos kiroiluttaa, eikä halua noitua, tulee se kuitattua hoennalla kirosana, kirosana."
”Köyhyys ei ole koiruus, vaikka se herroja naurattaakin.”
”Savossa katto on laipio ja siivilä eli lävikkö on tuslain.”
”Häppäsdärä-sana on aika kätevä, kun sitä voi käyttää mistä vaan. Esim. Toitko sä kaupasta sitä häppäsdärää, mistä oli puhe? tai Kato nyt minkälainen häppäsdärä (jostakin omituisesti pukeutuneesta ihmisestä).”
"Seppoilla, esim. Mitä sä oikeen seppoilet?"
”Keksin aika usein omia sanoja, jotka mielestäni kuvaavat hyvin jotain asiaa, esim verbejä rätniä (makoilla laiskasti) ym. tekemistä/asiaa kuvaavia asioita.”
”Luiri on kahvi eli Lähdetäänkö me luirille?”
”Närinä = ääni, joka narisee, kuulostaa valittavalta, ikään kuin haukahtelevalta, ja voisi kuvitella että se tulee goblinista (tuttu fantasiapeleistä ja kirjoista, ei suoraa suomennosta), kyseessä kumminkin ihmisen puheääni.”
”Sana 'ypyli' tarkoittaa meidän perheessä yöpukua.”
”Känhy tarkoittaa kotona huonohkoa, muut eivät sitä ymmärrä. Meillä myös kaikki pähisee, saunan kiuas, kahvinkeitin ja elämäkin pähisee joskus hyvin.”
”Käkkäri alias käsijarru, muut eivät ymmärrä, miksi niin sanon.”
”Zou, zou! tarkoittaa relaa tai rauhoitu. Pappendaalen tarkoittaa minun isääni, jota yleensä sanotaan papaksi. Kake tarkoittaa yleensä television kaukosäädintä.”
”Sellainen yhden yön rakkaus ja mieluummin vielä miespuolinen on nusutiini. Tämä sana on lähtöisin Utsjoelta, mutta oikein käyttökelpoinen.”
”Lärpäke on ammattisanastoa ja kuvaa kaikkia vaatteissa olevia kaitaleita tms, yksityiskohtia, jotka ovat vaatteeseen ommellen kiinnitetty.”
”Yksi vakio on 'loukkaantunut neitsyt', joka kuvaa miehiä, jotka suuttuvat pikkuasioista.”
”Lusikka oli välillä luiska, kiikka ja lilikka.”
”Lastani kutsun upitantiksi.”
”Käytämme sanaa hiljattiin = hankittiin hiljattain.”
”Isältäni tulee yleensä parhaimmat itse keksityt sanat spontaanisti. Toki jotkin voivat olla myös vanhaa perua, mutta itse en vain niitä tunnista. Tietokoneen hiirtä isäni on esim. kutsunut lusikaksi (kieltämättä muistuttaa lusikan kärkiosaa väärinpäin). Myös rompakko-sana tarkoittamaan puheliasta tätiä ihmetytti itseäni, mutta niin, kaipa sillä sitäkin voi meinata.”
”Minun kotona on sanottu hulpuksi sitä tuulen puhaltamaa kielekettä esim. rantatörmällä. Kukaan muu ei tunnu tajuavan kun puhun hulpuista.”
”Hevoinen, nänis. Opittu tyttöystävältä.”
”Lähipiirissämme on ollut vuosikausia mitä luultavammin omakeksimiä sanoja. Parhain mielestäni on hänksää käkättimessä, johon kukaan ei ole vielä keksinyt edes tarkkaa tarkoitusperää :D :D”
”En usko, että olen tämän itse keksinyt, mutten ole myöskään koskaan kuullut sitä muiden käyttävän. Eli sellainen sana kuin ’mukaisa, joka tarkoittaa mukavan ja hauskan sekoitusta.”
”Näsästellä tai näsästää eli näsäviisastella. Tämä on meillä ihan yleisessä käytössä perheen ja ystävien kesken.”
”Ohhoo-kauppa. Lähinnä kirpputorilla kun ei esim. tiedä vaatteen sopivuutta niin ostaa summamutikassa.”
”Käytämme lähipiirissä sanontaa ’sähkäröi sitten mulle’ eli lähetä sähköpostia.”
”Sängystä on löytynyt jo 20 vuotta lakana, peittolakana ja tyynylakana.”
”Vanha äitini kun soittaa minulle, niin hän aloittaa aina sanomalla emä täällä. Tunnen itseni aina lehmävasikaksi.”
”Korttipakan kuningasta on meillä aina sanottu kruugen-nimellä. En oikein tiedä, mistä nimitys on aikanaan tullut, mutta on vakiintunut meidän perheessä :)”
”Veteraani, sanoi isäni pehmenneestä banaanista.”
”Hyttyshattua ollaan meillä kutsuttu jo pitkään täräskäksi. ”
”Tössijä: ihminen, joka omalla hämäläisyydellään ja välinpitämättömyydellään aiheuttaa muille harmia. Tämä voi ilmetä useilla eri tavoilla ja eri tilanteissa. Tössijä on se ihminen, joka haluaa maksaa kymmensenttisillä bussimatkansa sillä välin kun kaksikymmentä muuta ihmistä jonottaa hänen takanaan kaatosateessa. Tössijä on se ihminen, joka joulun alla ruuhka-aikaan kaupassa jättää ostoskärrynsä kaupan käytävälle poikittain samalla kun tarkastelee itse täysin keskittyneesti keksipaketin valmistusmerkintöjä ja estää näin suunnilleen sadan ihmisen ostostoimet samaan aikaan. Tämä voi myös ilmetä ilmetä pahempana muotona silloin kun tössijät kohtaavat kaupassa. Kuulumisiahan ei voi vaihtaa muuten kuin laittamalla kärryt poikittain toistensa perään tai viereen, mikä muodostaakin oikein kivan esteradan kaikille muille ostoksilla oleville. Tössijälle on tyypillistä myös alkaa kaivelemaan lompakkoaan esiin kassalla vasta sitten kun kassahenkilö kertoo ostosten kokonaissumman.”
”Nuuta = ostoslista”
”Tyttönainen = naimaton nainen”
”Tulenpisarat = kipinät”
”Maito = tissihiki”
”Digiboxi = diggari”
”Terveysside = pikkulinnunkiikku”
”Skägä = ihon talirauhasen erittämä rasvapaakku”
”Älä valepukkaa = älä valehtele”
”Putukihveli = rikkalapio
”Piipillään = varpaillaan”
”Terde = terassi”
”Tomsteri = tomaatti”
”Lobsterit = uimakengät”
”Raksu = rakas”
”Pallimeri = paikallinen baari, jossa on paljon miehiä”
”Pyllyhulaa = hulahulavanteen pyörittäminen pyllyn päällä”
”Tomaatti = pankkiautomaatti”
”Nappi = päänsärkylääke”
”Syö nuoluja = makean syöntiä ylettömästi”
”Tekemistä = teksaa”
”Kikrata = halata, pussata, osoittaa läheisyyttä”
”Tinnitysnappi = herätyskellon hälytysnappi”
”Nutustella = koira tuhoaa tavaroita puremalla”
”Kännykkä = lärpytin”
”Terveysside = präntti”
”Veussuttaa = heiluttaa jotain ärsyttävästi”
”Kamuna = kananmuna”