Julkaistu: 1.10.2009
Kokenut kielimies suosii uutisissa korrektia kieltä
Toimittaja Arvi Lind ei ollut pelkästään uutismies vaan myös kielimies. Hän jakoi kollegoilleen kielineuvoja auliisti, mutta ei halunnut leimautua kielipoliisiksi.
Arvi Lind työskenteli Yleisradiossa tv-uutisten toimittajana ja uutisten juontajana vuosina 1965−2007. Hän näki työssään tyylin vapautumisen.
− Nykyään 60-luvun radio- ja televisiojutut kuulostavat hidassoutuisilta, monisanaisilta ja liian pitkiltä. Niissä on jopa tahatonta komiikkaa, Lind toteaa kirjassaan Arvin kieliopas.
Hän sanoo käytetyn tyylin kuitenkin sopineen juuri tuohon aikaan. Takana ovat ajat, jolloin keskusteluohjelmien puheenvuorotkin kirjoitettiin etukäteen paperille kielioppivirheiden välttämiseksi.
− Nykyisessä tiedotusvälineiden ja ohjelmien kirjossa kaikille tyylintasoille on tilansa.
Edelleen uutisohjelmissa tulee käyttää korrektia suomen kieltä, mutta nuorisolle suunnatuissa ohjelmissa kielenkäyttö saa olla vapaampaa.
Tyylikkäästi
− Suuri osa uutistoimittajan kielenmuokkaustyöstä on virkamiesten ja asiantuntijoiden kapulakielen suomentamista. Vaikeita sanoja voi välttää tai selittää. Tosin katsojia ja kuuntelijoita ei saa aliarvioida.
Kuulostaa helpolta, mutta kun sanottava pitää vielä tiivistää lähetykseen sopivaksi, tehtävä muuttuu monimutkaisemmaksi.
− Uutislähetyksessä on kahta tyylin tasoa. Sähkeissä ja juonnoissa suositaan asiatyylisiä sananvalintoja, kun taas raporteissa ja kommenteissa voidaan käyttää arkityylisiä ilmaisuja ja sanoja.
Lind antaa esimerkkejä asia- ja arkityylisistä ilmauksista: kiirehtiä/hoputtaa, keino/konsti, ravintola/kapakka, vaate/rätti.
Silti uutiskielessäkin kehitys kulkee Lindin mukaan rennompaan suuntaan. Hän kertoo katkelmasta, joka särähti korvaan radio-ohjelmassa tsunamin jälkeen. Juontaja oli hehkuttanut, että Aasian katastrofin ruumisluku huitelee tuolla sadantuhannen kieppeillä ja saattaapa siitä vielä tuplaantua. Toimittajalta vaaditaan tahdikkuutta surullisista tapahtumista raportoitaessa.
Lähetyksen aloittamistapa on puhuttanut silloin kun kerrottavana on ollut järkyttäviä uutisia. Arvi Lind on sitä mieltä, että hyviä aloituksia ovat hyvää huomenta, hyvää päivää ja hyvää iltaa.
Periksi virheille
Radiossa ja televisiossa voi kuulla vapaata puhekieltä, joka välillä kuulostaa siltä, että etukäteen ei ole mietitty, mitä sanotaan. Vuorovaikutus kuuntelijoiden ja katsojien välillä on tärkeää. Uutispuhe on asia erikseen.
− Sähköisen median kielessä on meneillään mielenkiintoinen muutos. Kirjoittaminen on noussut tällä vuosituhannella puhuvassakin mediassa taas arvoon, sillä toimittajien on osattava kirjoittaa nyt sisältöjä myös nettiin.
Arvi Lind oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen vuosina 1991−2003.
− Iso osa lautakunnan päätöksistä koski normien laventamista. Toisin sanoen annettiin periksi virheille. Kieltä vietiin siihen suuntaan, miten sitä kansan keskuudessa käytettiin. Ajateltiin, että ei ihmisiä voi pakottaa säännöin ja määräyksin puhumaan toisin kuin he puhuvat.
Arvi Lind piti kieliasioiden neuvontapalstaa Yleisradiossa nelisen vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Hän kirjoitti havainnoistaan ja puuttui virheisiin. Erikseen hän painotti, että ei halua kieroutua virheiden bongaajaksi.
Lähde: Arvi Lind, Kaarina Karttunen, Arvin kieliopas, Tammi 2009