Julkaistu: 1.6.2009
Kielenhuoltaja tarkkailee kirjoitettua kieltä
Helsingin Sanomien toimittajat ovat onnekkaita, koska heillä on tukenaan oma kielenhuoltaja. Hänen puoleen voi kääntyä tiukoissa tilanteissa, ja hän antaa myös säännöllisesti palautetta valmiista teksteistä.
Tämän mehutölkin teksteissä on pilkut oikein, Ville Eloranta leikittelee.
Toimittaja Ville Eloranta aloittaa työpäivät lukemalla päivän Hesaria. Hän ei kuitenkaan etsi kiinnostavia uutisia vaan tarkkailee niiden kieltä. Joka-aamuiseen luku-urakkaan kuluu pari tuntia.
− Tutkin lehteä kielenhuollon näkökulmasta ja katson, mitä löytyy. Sitten teen listan havaitsemistani asioista ja kirjoitan intraan palautetta. Jos kirjoittamista ei valvota, käy helposti niin, että huolimattomuus lisääntyy.
Toimittajakollegat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä saamaansa tukeen ja ottavat yhteyttä myös puhelimitse ja sähköpostitse, kun kaipaavat vastausta johonkin kieliongelmaan.
Normien mukaan
Helsingin Sanomien kokoiselle lehdelle on kunnia-asia, että siinä esiintyvät jutut on kirjoitettu selkeällä suomella kielenhuollon suositusten mukaan.
− Haluan kumota myytin, että Hesari noudattaisi villisti omia oikeinkirjoitussääntöjä, koska olemme tosi uskollisia esimerkiksi Kielitoimiston suosituksille. Haluamme noudattaa kielen demokratiaa, jossa on kyse siitä, että kaikilla on oikeus ymmärtää kieltä, Eloranta painottaa.
Jotkin poikkeusmenettelyt, kuten tiettyjen lyhenteiden pienikirjaimisuus (tv, dvd), perustuvat typografiseen ajatteluun: sanomalehden kapeat tekstipalstat näyttävät levollisemmilta, jos niissä ei esiinny runsaasti suuraakkosia.
Minkälaisiin asioihin kielenhuoltaja sitten puuttuu?
− Pilkut ovat ikuisuusongelma. Sitten seuraan sanaston tasolla, että pysytään yleiskielessä eikä teksteissä ole liikaa puhekielisyyksiä. Tämäkin vaihtelee tyylilajin mukaan. Kolumnissa saa kirjoittaa hieman rempseämmin, mutta uutistyyli ei samassa määrin puhekieltä.
Lukijapalautetta tulee herkästi, jos lehdessä on typeriä virheitä.
Kiinnostus kieleen
Tiukka äidinkielenopettaja kylvi lukiossa kielenhuollon siemenen, ja Ville Eloranta päätyi opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopistoon.
− Opintoihin kuuluu aika vähän kielenhuoltoa, mutta olen ottanut itse asioista selvää, selvittänyt syy-seuraussuhteita ja opetellut sääntöjä.
Parin vuoden opintojen jälkeen tie vei Helsingin Sanomien oikaisulukuun ja sitä kautta lopulta vakituiseksi toimittajaksi.
Ville Eloranta on oppinut paljon myös Helsingin Sanomien entiseltä toimituspäälliköltä Pekka Kukkoselta, joka toimi häntä ennen lehden kielenhuoltajana. Kukkosen ohjeista jäi mieleen paljon hyödyllisiä yksityiskohtia. Hän on edelleen suomen kielen lautakunnan jäsen.
− Pekan jäätyä eläkkeelle kielenhuollossa oli lähes vuoden tauko, kunnes tehtävä annettiin minulle, Eloranta kertoo.
Vaikka työelämä on saanut hänestä vahvan otteen, opintojakin on tarkoitus jatkaa.
− Tavoitteena on saada vihdoin kandin paperit, ja kuka tietää, vaikka tekisin vielä myöhemmällä iällä yllättävän paluun opiskelijaelämään, Eloranta tuumii.