Julkaistu: 1.10.2009
Aleksis Kiven juhlavuosi
Lokakuun 10. päivä vietetään kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivää ja samalla suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kiven syntymästä on 175 vuotta.
Aleksis Kivi eli lyhyen ja värikkään elämän. Runoilija Eino Leino luonnehti tämän elämää näin: ”Hän eli vain syksystä jouluun.” Kivi syntyi 10.10.1834 ja kuoli 31.12.1872.
Kansalliskirjailija on edelleen laajan kiinnostuksen kohde. Hänen elämästään ja teoksistaan ilmestyy jatkuvasti uusia tutkimuksia, näytelmiä esitetään teattereissa, uusia elokuvia tehdään ja teoksia käännetään eri kielille.
Kivi tai hänen tuotantonsa on antanut nimen mitä moninaisimmille asioille oluesta suklaaseen. Kiven mukaan nimettyjä teitä ja katuja on Suomessa sadoittain.
Murskatuomio Seitsemälle veljekselle
Aleksis Kiveä alettiin arvostaa enemmän vasta kuoleman jälkeen. Elinaikana sateli toki tunnustusta, mutta erityisesti Kivi joutui professori August Ahlqvistin hampaisiin. Hän teilasi vuonna 1870 ilmestyneen teoksen Seitsemän veljestä.
Tarkkaa syytä professorin hyökkäykseen ei tiedetä, mutta Aleksis Kivi oli aikaansa edellä eikä Suomessa ollut totuttu Kiven tyyliin kirjoittaa. Ahlqvist oli tunnettu suomen kielen vaalija, ja hän koki nuoren runoilijan kirjoittamistavan uhkaavan tätä työtä.
Mutta Kivi ei lannistunut vaan jatkoi aloittamallaan tiellä, vaikka Seitsemän veljeksen myynti lopetettiin ankaran arvostelun vuoksi.
Kiven kieli
Aleksis Kivi kirjoitti aikana, kun suomen kieli vasta haki muotoaan sivistyskielenä. Hän otti tehtäväkseen myös kirjakielen kehittämisen.
Kiven kielessä näkyy vanhempi suomenkielinen kirjallisuus ja raamatullinen kieli. Siinä näkyy myös hänen kotiseutunsa Nurmijärven murre.
Kiven kielen tunnuspiirteitä oli vanhan genetiivin käyttö. Runossa ilmaisu ”Maa kunnasten ja laaksoen” kuulostaa juhlalliselta, koska se oli tuttua kirkollisesta kirjallisuudesta. Kivi ei käyttänyt muotoja kunnaiden ja laaksojen.
Seitsemässä veljeksessä on kohtia, joissa Kivi sinuttelee lukijaansa. ”Avara on kantoinen aho, mutta kauemmas sen reunoja ei kuitenkaan näe sun silmäs - - ”Mutta näetpä tuskin muuta, vaikka kauaskin katsot.” Tuohon aikaan lukijan sinuttelu oli hyvin epätyypillistä. August Ahlqvistin herkkää kielikorvaa taas häiritsivät todennäköisesti puhekieliset muodot ”sun silmäs”.
Kivi käytti tyylikeinona myös nurmijärveläisiä murresanoja. Nämä sanat ovat Seitsemästä veljeksestä: loiskia eli hypätä, lieruttaa eli pyörittää, loutti eli kylän savenottopaikka, kimpustaa eli painia.
Teokset
- Alma (näytelmä)
- Canzio (näytelmä)
- Eriika (kertomus)
- Kanervala (runoelmia)
- Karkurit (näytelmä)
- Kihlaus (komedia)
- Koti ja kahleet (kertomus)
- Kullervo (näytelmä)
- Lea (näytelmä)
- Leo ja Liina (näytelmä)
- Margareta (näytelmä)
- Nummisuutarit (komedia)
- Olviretki Schleusingenissä
- Seitsemän veljestä (kertomus)
- Selman juonet (näytelmä)
- Vuoripeikot
- Yö ja päivä (näytelmä)
Lähde: www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi