Julkaistu: 1.10.2008

Vaatefriikki ravintolakokki

Joshua Martinille dysfasia on osa omaa persoonaa. Puheen tuottaminen aiheuttaa välillä vaikeuksia, mutta Joshualla on vahvuuksina muita taitoja, kuten valokuvaaminen. Taiteellista silmäänsä hän toteuttaa myös seuraamalla muotia.

Joshua Martin

Sipulit ja paprikat saavat kyytiä, kun Joshua Martin silppuaa niitä pienemmiksi. Pastavesi kiehuu vieressä. Valmistumassa on jauheliha-feta-kasviskastike. Kyllähän tämä ravintolakokiksi opiskelevalta nuoreltamieheltä käy.
− Valitsin kokin ammatin, koska ruuanlaitto on aina ollut lähellä mun sydäntä ja ravintolakulttuuri kiinnostaa. Ajattelin, että jos ruuanlaitto menee rutiininomaisesti kotona, miksei sitä voisi tehdä työkseen.
Vihtiläinen Joshua Martin opiskelee kolmatta vuotta ravintolakokiksi Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskuksessa. Lukuaineet, kuten matematiikka, äidinkieli ja kielet, tuottavat Joshualle enemmän hankaluuksia kuin muille, koska hänellä on dysfasia.
− Minulla dysfasia vaikuttaa jonkun verran puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, mutta ei se tee minusta tyhmää.

Joshua Martin

Vaatteita, valokuvia, musiikkia

Uudessa tilanteessa puhuminen jännittää ja silloin on vaikeata saada puhetta kulkemaan.
− Jos on paljon uusia ihmisiä ja mun pitää esittäytyä koulussa tai luokan edessä, saattaa tulla pientä änkytystä.
Joshua Martin tietää, että dysfasia on osa hänen persoonaansa eikä jää sitä murehtimaan. Kun pyydän häntä kuvailemaan itseään, adjektiivit löytyvät vaivatta:
− Olen itsenäinen, iloinen, auttavainen, tunnollinen, sosiaalinen, reipas, kiva.
Listasta unohtui järjestelmällisyys. Nuorenmiehen oma huone on sisustettu hyvällä maulla, ja kaikki tavarat ovat paikoillaan. Iso vaatehuone on myös millimetrin tarkasti järjestyksessä. Vaatefriikiksi tunnustautuva Joshua miettii huolellisesti, kuinka pukeutuu.
− Mä seuraan muotia ja eri trendejä. Olen saanut positiivisia kommentteja mun tyylistä.
Valokuvaaminen on yksi harrastuksista. Kameran linssin läpi on helppo seurata muita ihmisiä ja ottaa tilannekuvia näiden iloksi. Myös musiikkia tulee kuunneltua kannettavalla ja DJ:n levyjä pyöriteltyä.

Tärkeät läheiset

Dysfaattisen lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy. Joshuan dysfasia huomattiin jo varhain, ja hän sai puheterapiaa päiväkoti-ikäisestä aina ala-asteelle asti. Kommunikoinnin tukena käytettiin muun muassa apuviittomia, joiden avulla puhe kehittyi. Lukemaan oppimisessa olivat mukana kuvakortit.
− Äiti teki mulle tunnollisesti omatekoisia kortteja, ja sitten käytössä oli ihan kaupasta ostettuja.
Parikymppiselle Joshualle lähipiiri on tärkeä.
− Joskus harmittaa, kun olen muita hitaampi oppimisessa ja ymmärtämisessä, mutta olen kiitollinen, että minulla on tukena omat vanhemmat ja serkut ja läheiset ystävät. On myös hienoa olla isoveli, koska olin 12 vuotta ainoa lapsi.
Joshuan vanhemmat ovat eronneet, mutta hän pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Englantilaisen isän perheessä on kaksi pikkuveljeä ja äidin uudessa perheessä pikkusisko.
Tulevaisuus siintää valoisana edessä.
− Toivon että saan koulusta hyvät paperit ja pääsen työelämään käsiksi. Noin kymmenen vuoden päästä olisi mukavaa, että olisi oma perhe ja ehkä pari lasta, Joshua virnistää.
Sitä ennen hän haluaa nauttia nuoruudestaan: matkustaa ja nähdä maailmaa.
− Tässä elämässä pitää muistaa olla tukena, jos vieressä joku läheinen tarvitsee apua.
Muille dysfaatikoille Joshua antaa elämänohjeen:
− Älkää antako dysfasian estää oman elämän elämistä vaan eläkää täysillä!


 

Julkaistu: 1.10.2008

Dysfasia

  • Puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus.
  • Neurobiologinen häiriö, jonka perussyytä ei tiedetä. Dysfasian oletetaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Perimä vaikuttaa, mutta ei ole ainoa syy.
  • Dysfasiaa eivät aiheuta tunne-elämän ongelmat eikä ympäristön virikkeettömyys.
  • Dysfasia voidaan jakaa vaikeusasteen mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.
  • Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti. Puheterapian lisäksi käytetään esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa.
  • Suomessa on arviolta noin 30 000 lasta ja nuorta, joilla on dysfaattisia vaikeuksia.

(Lähde: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry)