Uusperheen sanasto hämmentää
Kun eronneet päättävät panna hynttyyt yhteen, syntyy uusperhe. Miten kuvataan uusperheen jäsenten suhteita?
Melkein joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe. Määrällisesti tämä tarkoittaa yli 50 000 perhettä. Uusperheessä voi olla puolisoiden lisäksi sinun, minun ja meidän lapsia.
Perheen määritelmä ei ole yksiselitteinen. Ideaalimalli on biologinen ydinperhe, mutta perhe voidaan määritellä myös muilla tavoin: Perheeseen voivat kuulua kaikki ne, jotka asuvat yhdessä. Perheeseen voivat kuulua kaikki ne, jotka asuvat yhdessä, mutta myös muualla asuva biologinen vanhempi ja hänen uusi puolisonsa ja muut perheenjäsenet. Perheeksi voidaan laskea vain oman alkuperäisen biologisen perheen jäsenet.
Viime kädessä kukin itse määrittelee oman perheensä.
Paha äitipuoli, ilkeä isäpuoli
Sukulaissuhteet ilmenevät myös kielessä. Vapaa toimittaja ja kirjailija Kaisa Raittila pohti uusperheen sanastoa kirjoittaessaan kirjaa Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Kirja perustuu Päivi Sutisen väitöskirjaan Vanhempana ja aikuisena uusperheessä.
− Kun puhutaan enosta, tarkoitetaan erityistä suhdetta sisarenlapsen ja äidin veljen välillä. Kielessämme on etäisillekin sukulaissuhteille paljon sanoja, mutta uusperheen jäsenille ei ole vakiintuneita nimityksiä, Raittila hämmästelee.
Päivi Sutinen käytti väitöskirjassaan sanoja äiti- ja isäpuoli, etäisä ja lähiäiti, joita päädyttiin käyttämään myös yhteisessä kirjassa.
Pahat äiti- ja isäpuolet ovat saduista tuttuja hahmoja. Heihin liitetään ilkeyttä, ulkopuolisuutta ja kateutta.
− Nämä kielteisesti värittyneet sanat voisi korvata sanoilla uusi äiti ja uusi isä, mutta vanhempia ei voi panna kiertoon eikä tilalle hankkia uusia, Raittila sanoo.
Kielitoimisto suosittelee asumismuotoa kuvailevia sanoja uusperheen isä ja uusperheen äiti, mutta nekään eivät ole selkeitä:
− Niistä ei voi tietää, onko kyseessä biologinen äiti vai äitipuoli. Sitä paitsi lapsella on vain kaksi vanhempaa. Siksi äiti- ja isäpuolen sijaan olisi paras puhua uusperheen uudesta aikuisesta.
Etälapsi ja lähilapsi ovat pelkkiä teknisiä termejä, eikä lapsipuolen asemakaan ole helppo.
− Nämä sanat kuvaavat pelkästään asumisjärjestelyä, eivät tunnesuhteita, Raittila huomauttaa.
Laajennettu perhe
Sekä Sutisella että Raittilalla on omakohtaista käytännön kokemusta uusperheistä.
− Kun erosin, lapset jäivät isälle ja minusta tuli etä-äiti. Uusperheessä nykyisen mieheni kanssa meillä on nyt yhteensä kahdeksan täysi-ikäistä lasta. Omat lapseni kutsuvat puolisoani etunimeltä, mikä on mielestäni ainoa hyvä tapa. Lasken käytännön pakosta meidän perheeseen kuuluvaksi myös ex-puolisot ja heidän uudet puolisonsa, Raittila kertoo.
Uusperheen sanastossa on käytössä velipuoli ja siskopuoli, mutta miten kuvataan niiden lasten suhdetta, jotka asuvat saman katon alla, mutta eivät ole sukua toisilleen. Uusperhe-sanasta on johdettu muodot uussisko ja uusveli, jotka ovat Raittilan mielestä käypiä vaihtoehtoja.
Uuden sanaston luominen on hidasta, varsinkin kun liikutaan näinkin herkällä alueella kuin uusperheessä, jossa käsitellään vaikeita tunteita.
Tuleeko uusperheestä koskaan oikeaa perhettä?
− Ei tule. Kielessä perheellä tarkoitetaan biologista ydinperhettä. Päivi Sutinen kutsuukin omaa perhettään laumaksi, Raittila naurahtaa.
Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Kaisa Raittila ja Päivi Sutinen, Kirjapaja 2008
Lisätietoa uusperheistä www.supli.fi