Julkaistu: 1.12.2008
Suosi suopeita sanoja
Oletko pannut merkille, kuinka puhut itsellesi? Käytätkö nättejä ja lempeitä sanoja vai puhutko ankarasti ja vaativasti? Sanat vaikuttavat mielialaan.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan päässämme liikkuu 40 000−50 000 ajatusta päivittäin. Melkoinen määrä. Jos näistä 2 000 muuttaa myönteisiksi yhden kuukauden ajaksi, elämänlaatu paranee. Miten se on mahdollista?
Elämäntaidon valmentaja Päivi Immonen kertoo ajasta, kun hänellä oli paha mieli ja hän oli alakuloinen.
− Aloin sättiä ja mollata itseäni. Hoin itselleni, että näinhän sulle aina käy ja että tämmönen sä oot. Jossain vaiheessa tajusin, että puhuisinko näin hyvälle ystävälleni. Hänelle sanoisin, että ei se mitään. Rohkaisisin eteenpäin ja kannustaisin.
Päivikin nousi alhostaan, kun muutti sisäisen puheensa kannustavaksi ja ajatteli, että asiat järjestyvät ja päivä päivältä mennään eteenpäin.
Sanat vaikuttavat hyvinvointiimme huomattavasti. Jos kiinnitämme huomiota vain kielteisiin asioihin ja päässämme kiehuu ilkeämielisten sanojen soppa, emme voi hyvin.
− Sanat luovat todellisuuden. On syytä olla tarkka, miten asioista kertoo. Hyvistä asioista kannattaa puhua monelle, jopa liioitella. Omasta itsestäänkin kannattaa puhua kauniisti ja kunnioittavasti, Immonen huomauttaa.
Viisaasti joutilas
Tuttavapiiristä varmasti löytyy ihminen, jonka elämäntyö on narista pikkuasioista ja jonka päivä menee raiteiltaan, jos kahvimaito on lopussa tai paidassa tahra.
− Osa marisee tottumuksesta, ja narinasta on tullut tapa. Jos havahtuu kielteiseen puheeseen, sitä voi muuttaa ja alkaa puhua toisin. Elämään tulee lisää valoa ja myönteisyyttä.
Sama sana voi merkitä eri asioita eri ihmisille. Päivi Immosella oli valmennettavanaan nuori nainen, jolla oli todettu lievä masennus. Naista oli haukuttu laiskaksi ja saamattomaksi, koska hän halusi vain nukkua eikä jaksanut tehdä mitään. Tutustuttuaan naiseen Päivi totesi, ettei tämä ollut masentunut vaan että nainen ahdistui, jos häneltä odotettiin kokopäiväistä touhuamista.
− Sanoin hänelle, että et sinä ole laiska. Olet viisaasti joutilas. Suorittajat ovat kateellisia, kun sinä osaat olla tekemättä mitään. Nainen piristyi silmissä.
Puheilla ja sanoilla viedään elämää myönteiseen suuntaan. Kun Immonen oli kouluttamassa työpaikalla, jossa oli huono ilmapiiri, hän ei sanallakaan käsitellyt kiusaamista, juoruilua tai syrjintää, vaan keskittyi pelkästään hyviin asioihin.
− Käsittelimme työtoveruutta ja etsimme jokaisesta hyviä piirteitä. Kun kiinnitämme huomiota myönteiseen, se lisääntyy.
Rauha, rohkeus, rakkaus
Kuinka moni tunnustaa potkivansa itseään liikkeelle puhumalla: mun on pakko siivota kaapit, matto täytyy viedä pesulaan, lasten läksyt pitäisi tarkistaa, mä joudun taas jäämään ylitöihin.
− Sanavalintoja voi muotoilla toisella tavalla. Kun sanoo, että mua innostaisi ajatus, että siivoan kaapit, tai saan maton puhtaaksi, kun vien sen pesulaan, ja tuntuu mukavalta tutustua lasten koulutyöhön ja töissä on uusia mahdollisuuksia.
Stressaavassa elämänvaiheessa Päivi Immonen kuuli aamuisin heikon äänen, joka sanoi: ”Apua mä en jaksa.” Kuunneltuaan ääntä jonkin aikaa Päivi muutti sen muotoon: ”Ihanaa tänään mä jaksan.”
Suomalaiset sananlaskut kuvaavat hyvin apeaa mielialaa ja hampaat irvessä yrittämistä. Päivi antaa kaksi vältettävää esimerkkiä: ”Ei auta itku markkinoilla.” ”Ilo pintaan vaik syvän märkäis.”
− Käytin itse yhteen aikaan jälkimmäistä ja ai että oli sydän kipeä.
Nykyään Päivi puhelee itselleen aamuisin hyvän mielen.
− Juttelen kuin pienelle lapselle, että tänään on paljon mukavia yllätyksiä ja uusia mahdollisuuksia.
Elämäntaidon valmentaja uskoo sanojen parantavaan vaikutukseen. Kun puhuu itselleen kauniisti ja kohteliaasti, tulee hyvä olo.
− Mitään yltiöoptimismia en tarkoita, mutta näteistä sanoista tulee tapa, joka edistää hyvinvointia.
Jos mieli on jännittynyt ja stressaantunut, voi kokeilla rohkaisevia sanoja: rauha, ilo, hyvä olo, viisaus, tasapaino, voima, rohkeus, rakkaus. Sanat voi kirjoittaa itselleen paperillekin ja sijoittaa sellaiseen paikkaan, josta ne näkee usein.
Ymmärrä mitä sanot
Päivi Immonen käy luennoimassa yrityksissä ja pitää paljon esityksiä. Hän suosii itselleen luontaisia sanoja ja välttää sellaisia, jotka eivät tunnu omilta.
− Teen esitykseen vain apusanat, joiden varassa puhun. Olen huomannut, että kun alitajunta kuulee tutut sanat, intuitio toimii, ja esitys etenee vaivattomasti.
Hän on kuunnellut paljon huippuvalmentajien pitämiä esityksiä, jotka ovat kielellisesti moitteettomia mutta jättävät kuulijan kylmäksi, kun sisältö on jäänyt tajuamatta.
− Jos itse ei ymmärrä, mitä sanoo, eivät ymmärrä kuulijatkaan.
Pariinkin otteeseen Päivi on joutunut pikaisesti paikkaamaan sairastunutta luennoitsijaa. Silloinkin hän turvautuu omiin sanoihinsa ja esittää asian omalla tavallaan.