Julkaistu: 1.11.2008
Kenestä tahansa kelpo kirjoittaja
Marsa Luukkonen on tullut monelle tutuksi työelämän kielikouluttajana. Hän uskoo jokaisen pystyvän kirjoittamaan selkeitä tekstejä, kun vapauttaa itsensä turhista kahleista.
Vapaa-aikanan Marsa Luukkonen matkustaa mielellään. Kuva on otettu Dublinissa.
FM, suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja, tietokirjailija Marsa Luukkonen on kiertänyt viimeiset 19 vuotta ympäri maata eri yrityksissä ja opettanut kirjoittamista ja kielenhuoltoa. Luukkonen on tehnyt kaksi kirjaakin: Tekstiä tekemään! Kirjoittajan opas, 2004, ja Hauskaa kielenhuoltoa. Kielenhuollon opas, 2006, (WSOY). Kolmas kirja on tekeillä.
Kieliguru törmää koulutuksissa usein samaan ilmiöön.
− Kun yritän puhua kielestä laajasti, yleisö kysyy pikkutarkkoja asioita, kuten välimerkkejä, oikeinkirjoitusta ja muita standardoituja asioita. Näihin menee hirveästi aikaa, hän hymähtää.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kielioppi olisi tärkeätä. Mutta emme ole tottuneet puhumaan kielestä muilla termeillä tai lähestymään sitä muulla tapaa.
− On helpompaa puhua yksityiskohtaisista kielioppiasioista kuin vaikkapa jäsennyksestä ja näkökulmasta, jotka ovat paljon monimutkaisempia.
Vaihe vaiheelta
Kirjoittamiskoulutuksessa Luukkonen kehottaa lähtemään kokonaisuudesta ja etenemään siitä yksityiskohtiin. Yleisö huokaisee usein helpotuksesta, kun ei tarvitsekaan miettiä pelkkiä pilkun paikkoja.
− Kirjoittaminen on monivaiheinen prosessi, jonka voi jakaa eri työvaiheisiin, kuten suunnitteluun, luonnosteluun ja viimeistelyyn.
Suunnittelu- ja luonnosteluvaiheessa ei esimerkiksi vielä mietitä oikeinkirjoitusseikkoja, koska niiden aika tulee viimeistelyvaiheessa.
Prosessikirjoittamisessa varsinaista kirjoittamista on vain kolmasosa ajankäytöstä. Suunnittelu vie yhden kolmasosan, samoin luonnostelu.
− Tekstiä ei voi kirjoittaa suunnittelematta, Marsa painottaa.
Hän erottaa tekstistä syvärakenteen ja pintarakenteen.
− Syvärakenteella tarkoitan tekstin kokonaisuutta ja pintarakenteella muun muassa lause- ja virkerakennetta.
Suunnitteluvaiheessa ollaan tekstin syvärakenteessa ja mietitään, mitä asioita tekstiin tulee ja kuinka teksti jäsennellään. Vasta tämän jälkeen luonnostellaan tekstiä paperille. Viimeistelyvaiheessa hiotaan tekstin yksityiskohdat ja tarkistetaan oikeakielisyys.
− Eniten olen surrut sitä, miten monet luulevat olevansa huonoja kirjoittajia. Mutta minä kerron, että kenestä vaan voi tulla kelpo kirjoittaja! Pitää vapautua ajattelemaan uusiksi.
Luukkonen teettää näille ”huonoille” kirjoittajille usein satuharjoituksen, jonka jälkeen ihmiset vapautuvat. Kun irrottaudutaan työpaikan totutuista ympyröistä, kahleet hellittävät.
Lukija lähelle
Työelämässä meitä rajoittavat erilaiset säännöt ja määräykset, eikä saa kirjoittaa vapaasti ja ymmärrettävästi. Markkinointiosaajat ja lakimiehet pakottavat sanomaan tietyllä tavalla, eikä lukija saa enää tekstistä tolkkua.
− Kun teksti tulee hyväksytyksi vain työyhteisössä, lukija unohtuu. Asiakas pitää ottaa yhtä lähelle kuin oma rakastettu. Välttämällä ammattislangia ja turhia kiertoilmauksia tekstistä tulee selkeätä, Luukkonen muistuttaa.
Omaa kielitajuaan voi kehittää ”lukemalla, lukemalla ja lukemalla”.
− Uusia sanakirjojakin kannattaa välillä vilkaista, koska sanojen merkitykset muuttuvat. Sana visio ei enää tarkoita pelkästään uskonnollisessa hurmostilassa koettua harhanäkyä, vaan sillä on muitakin merkityksiä, kuten tulevaisuudenkuva ja näkymä.
Maallikko pysyy kielen kehityksen ja uusien ohjeiden perässä olemalla avoimin mielin. Kieli on osa ihmisen elinympäristöä.
− Monelle uudet sanat ja suositukset ovat liikaa, ja ne ärsyttävät. Kehotan ottamaan rauhallisesti. Muoti-ilmiöt elävät oman aikansa ja menevät sitten ohi.
Viestintä kuuluu kaikille
Kouluttajaa kismittää vieraskielisten tuotemerkkien sekava käyttö.
− Brändikotkotukselle olen vihainen. Monilla tuotteilla on vieraskielisiä nimiä, joita ei saa taivuttaa. Tämä on typeryyttä. Suomen kielessä sanat taipuvat, ja jos tuotenimiä ei voi kääntää meidän kielelle, niihin pitää liittää suomenkielinen pääte, jotta niitä voi taivuttaa.
Tietoyhteiskunta asettaa toisenlaisia vaatimuksia kirjoittajille. Viestintätaidot korostuvat, kun entistä enemmän tekstejä luetaan suoraan ruudulta. Puisevat ja pitkät asiantuntijatekstit eivät palvele enää verkossa.
− Verkkoon pitää kirjoittaa helppotajuisesti ja ymmärrettävästi. Parhaimmillaan verkkosivut ovat monipuolinen tietopankki, josta tarvittava löytyy vaivattomasti.
Erikoiskielet valtaavat alaa yleiskieleltä, ja uutta tekniikan sanastoa on paljon. Termejä ei ymmärretä itsekään tarkasti eikä niitä osata suomentaa. Tämä vaikeuttaa viestin tulkintaa.
− Kun kaikkea muuta yrityksissä suunnitellaan ja muotoillaan, niin kyllä verkkotekstitkin olisi hyvä käyttää kielikonsultilla.