Jutut ja tiedotteet

  • Kielikukkasen sivusto hiljenee

    Verkkolehti Kielikukkasta ei enää päivitetä säännöllisesti.
  • Onnistuneen työhakemuksen salaisuus

    Työhakemuksista voi löytää yhteisiä piirteitä, mutta työpaikan saamisessa sen merkitys on pieni osa kokonaisuutta. Kaikki valta on rekrytoijalla.
  • Lammaksenpolku ja laamanni

    Katujen nimet eivät synny tyhjästä. Esimerkiksi Lammaksenpolun juuret juontuvat niinkin syvälle kuin 1400-luvulle.
  • Yleistajuista tiedettä kaikille

    Jyväskylän yliopistossa halutaan tukea kaikkien oikeutta hyötyä tieteen saavutuksista. Kielikampus-seminaarissa kohtaavat tieteen tekijät, media ja suuri yleisö.
  • Kirjoittajat Jalostamoon

    Kirjoittamisen mestarikurssilla jalostetaan käsikirjoituksia kohti tavoitteita.
  • Hyviä tarinoita halutaan lukea

    Jo vuosia on arveltu, että nuoret lopettavat kirjojen lukemisen, kun kirjat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan ajasta muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Tilastot kuitenkin paljastavat, että lasten- ja nuortenkirjojen myynti ei ole hälyttävästi romahtanut. Myös äidinkielen opettaja uskoo kirjan pitävän pintansa tulevaisuudessakin.
  • Suomalaiset muuttuneet hiukan sosiaalisemmiksi

    Vaikka meikäläisen puhekulttuurin on todettu arvostavan hiljaisuutta, vähäpuheisuutta ja asiakeskeistä viestintää, sen on viime vuosina todettu muuttuneen sosiaalisemmaksi ja avoimemmaksi. Muutoksen katsotaan johtuvan kansainvälistymisestämme.
  • Muistetaan Minna Canthia

    Rohkea leskinainen, joka nosti teksteissään esiin köyhän kansan ja naisten asemaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka oli tavallisen kansan ystävä.
  • Lukijoiden luovat kirjoitukset

    Kirjoitatko kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja tai novelleja? Onko tekstejäsi julkaistu? Tätä kysyttiin tammikuun lukijakilpailussa.
  • Yksinelävien määrä on nousussa

    Mikä yhdistää yksinäistä eläkeläistä, yksinhuoltajaa, leskeä ja sinkkua? Heitä kaikki kutsutaan yksineläviksi.
  • Runokuningas täytti kirjallisen tyhjiön

    Serbialaiset kansanlaulut innoittivat Runebergia kirjailijanuran alussa.
  • Radio Rapu aloittaa

    Maaliskuussa aloittava Radio Rapu on Suomen ensimmäinen yksityinen puheradio. Kanava käynnisti joukkorahoituskampanjansa 29.1.2014.
  • Aleksis Kivi Kielipankissa

    Kansalliskirjailijamme alkuperäisiä käsikirjoituksia ja ensipainoksia voi nyt tutkia sähköisessä aineistossa.
  • Annikin Runofestivaali palkittiin

    Yli 10-vuotias Annikin Runofestivaali sai Tampereen kaupungin kulttuuriteko -palkinnon 2013, joka on suuruudeltaan 3 000 euroa. Kaupunki tahtoo kiittää palkinnolla tapahtumaa, joka on kasvanut yhdeksi kansainvälisimmäksi ja merkittävimmäksi alan festivaaliksi Suomessa.
  • Kielikukkanen on hyvän mielen sivusto

    Hauska, viihdyttävä, informatiivinen, hyödyllinen. Näin lukijat kuvasivat Kielikukkasta, kun heiltä kysyttiin mielipidettä verkkolehdestä.
  • Jano on ainoa runouslehti verkossa

    Runouslehti Janon ensimmäinen numero on ilmestynyt. Verkkolehti on suunnattu runouden tekijöille mutta ennen kaikkea suurelle yleisölle.
  • Sananparsien kieli

    Outi Lauhakangas on kerännyt pieneen kirjaan suomalaisten sananparsien eri lajeja, kuten tervehdyksiä. Suurin osa sananparsista on puheenhöystöä ja väritystä.
  • Kalevala-elokuvassa etsitään totuutta

    Jari Halosen ohjaama Kalevala – Uusi aika antaa aivan uuden näkemyksen kansalliseepoksestamme. Se kertoo totuudesta, jota kaikki etsivät.
  • Romaanilla ei ole mitään hätää

    Kirjamessujen aikaan puhuttiin suomalaisen kirjallisuuden alennustilasta. Meillä on laaja ja lavea lukemisen kulttuuri, eikä romaanilla ole mitään hätää, toteaa kriitikko Mervi Kantokorpi.
  • Toimivat tekstit ja ponnekkaat puheet

    Hio viestisi -koulutuksessa puitiin erilaisia tekstejä ja opittiin rakentamaan puhe-esitys. Osallistujat olivat aktiivisesti mukana ja toivat esille omia näkemyksiään. Palaute oli myönteistä.
  • Sammumaton vimma visioiden ilmaisuun

    Eurooppalaisen Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Moona Metsoila on monipuolinen taiteilija, joka kirjoittaa ja maalaa.
  • Satuolennon nimitykseksi käy haltia tai haltija

    Suomen kielen lautakunta suosittaa, että uskomusolentoa merkitsevän sanan voi vastedes kirjoittaa yhtä hyvin ilman j:tä tai j:llisenä: hyvä haltia tai hyvä haltija, ilmojen haltia tai ilmojen haltija.
  • Riemastuttava mokakirja

    Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä ovat ne, kun pääsee nauramaan muiden tekemille virheille. Kukkiva syyspervo ruukussa -kirja saa naaman nykimään.
  • Aleksis Kivi ammensi kansanperinteestä

    Suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luoja, Aleksis Kivi, kuvasi teoksissaan suomalaisia tavalla, joka edelleen vaikuttaa meidän käsityksiimme itsestämme.
  • Tärppejä kirjamessuille

    Helsingin Kirjamessut järjestetään 13. kerran. Luvassa on runsas kattaus luettavaa kirjojen ystäville. Kielikukkanen listasi tärppejä messuvieraalle.
  • Sähköpostin tervehdyssäännöt

    Alku- ja lopputervehdys kuuluvat sähköpostiviestiin. Syyskuun lukijakilpailussa keräsimme erilaisia vaihtoehtoja tervehdyksistä.
  • Uusia nimipäiviä kalenteriin

    Muun muassa Isla, Mimosa, Nita, Taika, Jooa, Luka, Milo ja Tiitus saavat oman nimipäivän uuteen kalenteriin.
  • Silmään sopiva puhe

    Miten kirjailija tai suomentaja luo puheen illuusiota kaunokirjallisuudessa?
  • Kotiopettajalla on aikaa

    Kotiopetukseen ei tarvita viranomaisen lupaa. Oppivelvollisuuden voi suorittaa myös kotona. Tarja Paavolaisen kaikki viisi lasta ovat käyneet kotikoulua.
  • Mikä yritykselle nimeksi?

    Kenkäkauppa Oy, Anneli Oy tai ZDBF Oy ovat nimiä, joita ei hyväksytä yrityksen nimeksi. Huolellinen taustatyö ja kekseliäisyys tuottavat tulosta, kun pitää loihtia erottuva nimi yritykselle.
  • Pompannapin salat selvitetty

    Muistatko Viiksi-Simcan, Möhkö-Minin ja Piikkilangankiristäjän? Ei se mitään, sillä erilaisten kulkineitten nimiä käsittelevä väitöskirja on juuri valmistunut ja julkaistu osoitteessa www.kulkine.net.
  • Kesän hauskin sana

    Pöhheikön pohheemi röllöttää ilimapatjalla. Kohlakkoin mölkätään. Hönspönniäiset, pierupunkit ja kärpikset aharistavat. Hyvvee lommoo!
  • Runon ja suven päivä

    Heinäkuun kuudes on omistettu Eino Leinolle, jonka syntymäpäivä on julistettu myös runon ja suven päiväksi.
  • Puhekielessä on runsaasti vaihtelua

    Kuvaile puhekieltäsi. Käytätkö omia sanoja, puhutko murretta tai slangia? Ilmaisetko itseäsi kirjakielellä? Tätä kysyttiin kesäkuun lukijakilpailussa.
  • Kirjoittamisen oppaat ovat tarpeellisia

    Toukokuun lukijakilpailun kysymys kuului: ”Luetko kirjoittamisen oppaita?”
  • Suomalainen purjehdussanasto avaa kieltä ja veneilykulttuuria

    Miksi maakravun kannattaa ryhtyä gastiksi? Mistä genua sai nimensä ja mitä paapöölingit tekivät vanhoissa purjelaivoissa? Näihin kysymyksiin löytyy vastaus Suomalaisesta purjehdussanastosta.
  • Tuija Metsäaholta tulossa kirjoittamisen oppikirja

    Huolellisesti laaditut työelämän tekstit tuottavat enemmän tulosta kuin kiireessä hutaistut kirjoitukset. Käytännönläheinen opas antaa monia helppoja neuvoja, miten tehdä teksteistä toimivia.
  • Oma verkkolehti työkseen puhuville

    Puhetyo.fi on uusi verkkolehti kaikille puheesta ja puhumisesta kiinnostuneille.
  • Puhuva murrekirja

    Suomen murrekirja on murteentutkimuksen perusteos. Kaikkia näytteitä voi vapaasti kuunnella verkossa.
  • Olkaamme siis suomalaisia

    Johan Vilhelm Snellman oli tunnettu fennomaani, joka taisteli suomen kielen oikeuksien puolesta.
  • S****päivä

    Romaninuorten nettichatissa tabusanat kierretään luovasti. Keskustelun sekaan ripotellaan slanginomaisesti romanikielen sanoja tai suomalaistuneita romanikielen ilmaisuja.
  • Kirosanat, yhdyssanavirheet ja finglismit ärsyttävät

    Huhtikuun lukijakilpailussa kysyttiin, mikä kielessä kiehtoo ja mikä ärsyttää.
  • Tartu kirjaan

    Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 22.−28.4.2013. Miksi kirjat ovat tärkeitä?
  • Pariisista Papukaijannokkaan

    Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala ovat kirjoittaneet miltei 500-sivuisen teoksen ulkomaiden paikannimistä.
  • Uskonpuhdistaja, kirjakielen isä ja Turun piispa

    Mikael Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle. Hänen teoksiinsa voi tutustua helposti kirjastossa ja netissä. Epäselvää on se, miltä tämä kirjakielemme isä on näyttänyt.
  • Eläinten moninaiset kutsumanimet

    Maaliskuun lukijakilpailussa pyydettiin kertomaan, minkälaisia eläinten nimiä on kuullut. Kirjo oli melkoinen.
  • Murttiila voijjaan kirjuttoo muutahhii kunj hauskoja pakinoita

    Helsingin yljopistossa hyväksyttiin mualiskuussa Jani Koskisen kokonnaan Keski-Karjalan seuvun savolaismurttiila kirjuttama kantituatintutkiilma. Tutkiilma tehtiin suomalais-ukrilaisessa oppiainneessa, ja sen tarkasti ja hyväksy oppiainneen rohvessorj Janne Saarikivi.
  • Sanontoja muunnetaan kekseliäästi

    Katoavasta kansanperinteestä ei ole kyse, vaan sanonnat kukkivat nykykielessäkin rehevästi, toteaa yleisen kielitieteen tohtori Tarja Heinonen.
  • Muistetaan Minna Canthia

    Rohkea leskinainen, joka nosti teksteissään esiin köyhän kansan ja naisten asemaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka oli tavallisen kansan ystävä.
  • Koulutuksessa rassattiin kieltä

    Kielikukkasen ensimmäisessä koulutuksessa oli rento tunnelma ja innostuneita osallistujia. Yhteistuumin päätimme huolehtia ihanasta kielestämme.
  • Kalevalasta kajahtaa

    Kansalliseepos Kalevala on niin juurtunut kulttuuriimme, että emme välttämättä edes huomaa sen vaikutuksia ympärillämme. Jos alkuperäinen teos tuntuu liian raskaalta lukea, on monta muutakin tapaa tutustua Kalevalan maailmaan.
  • Lukijapalautetta uudistuneesta Kielikukkasesta

    Helmikuun kilpailussa kysyttiin, mitä mieltä olet uudistuneesta verkkolehdestä. Mistä pidit? Mikä tökki? Yhdessä vastauksessa oli hienosti kiteytettynä palaute: ”Edelleen mukavasti tuttu, vaikka hieman uudessa kuosissa.”
  • Kaunokirjallisuuden kääntäjiä etsitään

    Suomen Benelux-instituutti julistaa käännöskilpailun hollantia äidinkielenään puhuville henkilöille.
  • Tarvitaanko enää kääntäjiä?

    Käännösala on murroksessa, ja tulevaisuudessa koneet hoitavat aiempaa suuremman osan töistä. Tämän vuoksi monen kääntäjän työnkuva muuttuu.
  • Roppitermikisan voitti Tuula Aronen

    Tesoman apteekin murrekisan voittaja löytyi Ikurista.
  • Runebergista vähäsen

    Lahjakkaan ja tuotteliaan runoilijan muisto elää monella paikkakunnalla.
  • Laman kielellinen olemus

    Tutkija vertaili sanojen - lama, talouskriisi ja taantuma - käyttöä lehtijutuissa, jotka käsittelivät heikkoa taloussuhdannetta.
  • Tekstiviesteissä viljellään vaihtelevaa kieltä

    jokokaikkipienelläyhteenpötköön. Tai sitten huoliteltua kirjakieltä välimerkkeineen ja isoine kirjaimineen.
  • Pliis on suomea

    Puheessa pliis-sanaa kuulee usein, mutta kirjoitettuna siihen törmää lähinnä netissä.
  • Long Play julkaisi ensimmäisen juttunsa

    Hitaan journalismin palvelu Long Play on avautunut.
  • 70 kirjaa vapaaksi

    Jyväskylän yliopisto lähetti juhlavuotensa kunniaksi kirjoja maailmalle.

Kuukauden lainaus

”Osta sellaista ruokaa,

joka hoikentaa ja pidentää."

(Vaimo miehelle puhelimessa)

Aiemmat lainat

Päätoimittajalta
Anskua ahistaa
Juttuarkisto
Kirjoittamaan Kielikukkaseen!