Jutut ja tiedotteet

  • Kielikukkasen sivusto hiljenee

    Verkkolehti Kielikukkasta ei enää päivitetä säännöllisesti.
  • Onnistuneen työhakemuksen salaisuus

    Työhakemuksista voi löytää yhteisiä piirteitä, mutta työpaikan saamisessa sen merkitys on pieni osa kokonaisuutta. Kaikki valta on rekrytoijalla.
  • Lammaksenpolku ja laamanni

    Katujen nimet eivät synny tyhjästä. Esimerkiksi Lammaksenpolun juuret juontuvat niinkin syvälle kuin 1400-luvulle.
  • Yleistajuista tiedettä kaikille

    Jyväskylän yliopistossa halutaan tukea kaikkien oikeutta hyötyä tieteen saavutuksista. Kielikampus-seminaarissa kohtaavat tieteen tekijät, media ja suuri yleisö.
  • Kirjoittajat Jalostamoon

    Kirjoittamisen mestarikurssilla jalostetaan käsikirjoituksia kohti tavoitteita.
  • Hyviä tarinoita halutaan lukea

    Jo vuosia on arveltu, että nuoret lopettavat kirjojen lukemisen, kun kirjat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan ajasta muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Tilastot kuitenkin paljastavat, että lasten- ja nuortenkirjojen myynti ei ole hälyttävästi romahtanut. Myös äidinkielen opettaja uskoo kirjan pitävän pintansa tulevaisuudessakin.
  • Suomalaiset muuttuneet hiukan sosiaalisemmiksi

    Vaikka meikäläisen puhekulttuurin on todettu arvostavan hiljaisuutta, vähäpuheisuutta ja asiakeskeistä viestintää, sen on viime vuosina todettu muuttuneen sosiaalisemmaksi ja avoimemmaksi. Muutoksen katsotaan johtuvan kansainvälistymisestämme.
  • Muistetaan Minna Canthia

    Rohkea leskinainen, joka nosti teksteissään esiin köyhän kansan ja naisten asemaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka oli tavallisen kansan ystävä.
  • Lukijoiden luovat kirjoitukset

    Kirjoitatko kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja tai novelleja? Onko tekstejäsi julkaistu? Tätä kysyttiin tammikuun lukijakilpailussa.
  • Yksinelävien määrä on nousussa

    Mikä yhdistää yksinäistä eläkeläistä, yksinhuoltajaa, leskeä ja sinkkua? Heitä kaikki kutsutaan yksineläviksi.
  • Runokuningas täytti kirjallisen tyhjiön

    Serbialaiset kansanlaulut innoittivat Runebergia kirjailijanuran alussa.
  • Radio Rapu aloittaa

    Maaliskuussa aloittava Radio Rapu on Suomen ensimmäinen yksityinen puheradio. Kanava käynnisti joukkorahoituskampanjansa 29.1.2014.
  • Aleksis Kivi Kielipankissa

    Kansalliskirjailijamme alkuperäisiä käsikirjoituksia ja ensipainoksia voi nyt tutkia sähköisessä aineistossa.
  • Annikin Runofestivaali palkittiin

    Yli 10-vuotias Annikin Runofestivaali sai Tampereen kaupungin kulttuuriteko -palkinnon 2013, joka on suuruudeltaan 3 000 euroa. Kaupunki tahtoo kiittää palkinnolla tapahtumaa, joka on kasvanut yhdeksi kansainvälisimmäksi ja merkittävimmäksi alan festivaaliksi Suomessa.
  • Kielikukkanen on hyvän mielen sivusto

    Hauska, viihdyttävä, informatiivinen, hyödyllinen. Näin lukijat kuvasivat Kielikukkasta, kun heiltä kysyttiin mielipidettä verkkolehdestä.
  • Jano on ainoa runouslehti verkossa

    Runouslehti Janon ensimmäinen numero on ilmestynyt. Verkkolehti on suunnattu runouden tekijöille mutta ennen kaikkea suurelle yleisölle.
  • Sananparsien kieli

    Outi Lauhakangas on kerännyt pieneen kirjaan suomalaisten sananparsien eri lajeja, kuten tervehdyksiä. Suurin osa sananparsista on puheenhöystöä ja väritystä.
  • Kalevala-elokuvassa etsitään totuutta

    Jari Halosen ohjaama Kalevala – Uusi aika antaa aivan uuden näkemyksen kansalliseepoksestamme. Se kertoo totuudesta, jota kaikki etsivät.
  • Romaanilla ei ole mitään hätää

    Kirjamessujen aikaan puhuttiin suomalaisen kirjallisuuden alennustilasta. Meillä on laaja ja lavea lukemisen kulttuuri, eikä romaanilla ole mitään hätää, toteaa kriitikko Mervi Kantokorpi.
  • Toimivat tekstit ja ponnekkaat puheet

    Hio viestisi -koulutuksessa puitiin erilaisia tekstejä ja opittiin rakentamaan puhe-esitys. Osallistujat olivat aktiivisesti mukana ja toivat esille omia näkemyksiään. Palaute oli myönteistä.
  • Sammumaton vimma visioiden ilmaisuun

    Eurooppalaisen Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Moona Metsoila on monipuolinen taiteilija, joka kirjoittaa ja maalaa.
  • Satuolennon nimitykseksi käy haltia tai haltija

    Suomen kielen lautakunta suosittaa, että uskomusolentoa merkitsevän sanan voi vastedes kirjoittaa yhtä hyvin ilman j:tä tai j:llisenä: hyvä haltia tai hyvä haltija, ilmojen haltia tai ilmojen haltija.
  • Riemastuttava mokakirja

    Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä ovat ne, kun pääsee nauramaan muiden tekemille virheille. Kukkiva syyspervo ruukussa -kirja saa naaman nykimään.
  • Aleksis Kivi ammensi kansanperinteestä

    Suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luoja, Aleksis Kivi, kuvasi teoksissaan suomalaisia tavalla, joka edelleen vaikuttaa meidän käsityksiimme itsestämme.
  • Tärppejä kirjamessuille

    Helsingin Kirjamessut järjestetään 13. kerran. Luvassa on runsas kattaus luettavaa kirjojen ystäville. Kielikukkanen listasi tärppejä messuvieraalle.
  • Sähköpostin tervehdyssäännöt

    Alku- ja lopputervehdys kuuluvat sähköpostiviestiin. Syyskuun lukijakilpailussa keräsimme erilaisia vaihtoehtoja tervehdyksistä.
  • Uusia nimipäiviä kalenteriin

    Muun muassa Isla, Mimosa, Nita, Taika, Jooa, Luka, Milo ja Tiitus saavat oman nimipäivän uuteen kalenteriin.
  • Silmään sopiva puhe

    Miten kirjailija tai suomentaja luo puheen illuusiota kaunokirjallisuudessa?
  • Kotiopettajalla on aikaa

    Kotiopetukseen ei tarvita viranomaisen lupaa. Oppivelvollisuuden voi suorittaa myös kotona. Tarja Paavolaisen kaikki viisi lasta ovat käyneet kotikoulua.
  • Mikä yritykselle nimeksi?

    Kenkäkauppa Oy, Anneli Oy tai ZDBF Oy ovat nimiä, joita ei hyväksytä yrityksen nimeksi. Huolellinen taustatyö ja kekseliäisyys tuottavat tulosta, kun pitää loihtia erottuva nimi yritykselle.
  • Pompannapin salat selvitetty

    Muistatko Viiksi-Simcan, Möhkö-Minin ja Piikkilangankiristäjän? Ei se mitään, sillä erilaisten kulkineitten nimiä käsittelevä väitöskirja on juuri valmistunut ja julkaistu osoitteessa www.kulkine.net.
  • Kesän hauskin sana

    Pöhheikön pohheemi röllöttää ilimapatjalla. Kohlakkoin mölkätään. Hönspönniäiset, pierupunkit ja kärpikset aharistavat. Hyvvee lommoo!
  • Runon ja suven päivä

    Heinäkuun kuudes on omistettu Eino Leinolle, jonka syntymäpäivä on julistettu myös runon ja suven päiväksi.
  • Puhekielessä on runsaasti vaihtelua

    Kuvaile puhekieltäsi. Käytätkö omia sanoja, puhutko murretta tai slangia? Ilmaisetko itseäsi kirjakielellä? Tätä kysyttiin kesäkuun lukijakilpailussa.
  • Kirjoittamisen oppaat ovat tarpeellisia

    Toukokuun lukijakilpailun kysymys kuului: ”Luetko kirjoittamisen oppaita?”
  • Suomalainen purjehdussanasto avaa kieltä ja veneilykulttuuria

    Miksi maakravun kannattaa ryhtyä gastiksi? Mistä genua sai nimensä ja mitä paapöölingit tekivät vanhoissa purjelaivoissa? Näihin kysymyksiin löytyy vastaus Suomalaisesta purjehdussanastosta.
  • Tuija Metsäaholta tulossa kirjoittamisen oppikirja

    Huolellisesti laaditut työelämän tekstit tuottavat enemmän tulosta kuin kiireessä hutaistut kirjoitukset. Käytännönläheinen opas antaa monia helppoja neuvoja, miten tehdä teksteistä toimivia.
  • Oma verkkolehti työkseen puhuville

    Puhetyo.fi on uusi verkkolehti kaikille puheesta ja puhumisesta kiinnostuneille.
  • Puhuva murrekirja

    Suomen murrekirja on murteentutkimuksen perusteos. Kaikkia näytteitä voi vapaasti kuunnella verkossa.
  • Olkaamme siis suomalaisia

    Johan Vilhelm Snellman oli tunnettu fennomaani, joka taisteli suomen kielen oikeuksien puolesta.
  • S****päivä

    Romaninuorten nettichatissa tabusanat kierretään luovasti. Keskustelun sekaan ripotellaan slanginomaisesti romanikielen sanoja tai suomalaistuneita romanikielen ilmaisuja.
  • Kirosanat, yhdyssanavirheet ja finglismit ärsyttävät

    Huhtikuun lukijakilpailussa kysyttiin, mikä kielessä kiehtoo ja mikä ärsyttää.
  • Tartu kirjaan

    Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 22.−28.4.2013. Miksi kirjat ovat tärkeitä?
  • Pariisista Papukaijannokkaan

    Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala ovat kirjoittaneet miltei 500-sivuisen teoksen ulkomaiden paikannimistä.
  • Uskonpuhdistaja, kirjakielen isä ja Turun piispa

    Mikael Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle. Hänen teoksiinsa voi tutustua helposti kirjastossa ja netissä. Epäselvää on se, miltä tämä kirjakielemme isä on näyttänyt.
  • Eläinten moninaiset kutsumanimet

    Maaliskuun lukijakilpailussa pyydettiin kertomaan, minkälaisia eläinten nimiä on kuullut. Kirjo oli melkoinen.
  • Murttiila voijjaan kirjuttoo muutahhii kunj hauskoja pakinoita

    Helsingin yljopistossa hyväksyttiin mualiskuussa Jani Koskisen kokonnaan Keski-Karjalan seuvun savolaismurttiila kirjuttama kantituatintutkiilma. Tutkiilma tehtiin suomalais-ukrilaisessa oppiainneessa, ja sen tarkasti ja hyväksy oppiainneen rohvessorj Janne Saarikivi.
  • Sanontoja muunnetaan kekseliäästi

    Katoavasta kansanperinteestä ei ole kyse, vaan sanonnat kukkivat nykykielessäkin rehevästi, toteaa yleisen kielitieteen tohtori Tarja Heinonen.
  • Muistetaan Minna Canthia

    Rohkea leskinainen, joka nosti teksteissään esiin köyhän kansan ja naisten asemaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka oli tavallisen kansan ystävä.
  • Koulutuksessa rassattiin kieltä

    Kielikukkasen ensimmäisessä koulutuksessa oli rento tunnelma ja innostuneita osallistujia. Yhteistuumin päätimme huolehtia ihanasta kielestämme.
  • Kalevalasta kajahtaa

    Kansalliseepos Kalevala on niin juurtunut kulttuuriimme, että emme välttämättä edes huomaa sen vaikutuksia ympärillämme. Jos alkuperäinen teos tuntuu liian raskaalta lukea, on monta muutakin tapaa tutustua Kalevalan maailmaan.
  • Lukijapalautetta uudistuneesta Kielikukkasesta

    Helmikuun kilpailussa kysyttiin, mitä mieltä olet uudistuneesta verkkolehdestä. Mistä pidit? Mikä tökki? Yhdessä vastauksessa oli hienosti kiteytettynä palaute: ”Edelleen mukavasti tuttu, vaikka hieman uudessa kuosissa.”
  • Kaunokirjallisuuden kääntäjiä etsitään

    Suomen Benelux-instituutti julistaa käännöskilpailun hollantia äidinkielenään puhuville henkilöille.
  • Tarvitaanko enää kääntäjiä?

    Käännösala on murroksessa, ja tulevaisuudessa koneet hoitavat aiempaa suuremman osan töistä. Tämän vuoksi monen kääntäjän työnkuva muuttuu.
  • Roppitermikisan voitti Tuula Aronen

    Tesoman apteekin murrekisan voittaja löytyi Ikurista.
  • Runebergista vähäsen

    Lahjakkaan ja tuotteliaan runoilijan muisto elää monella paikkakunnalla.
  • Laman kielellinen olemus

    Tutkija vertaili sanojen - lama, talouskriisi ja taantuma - käyttöä lehtijutuissa, jotka käsittelivät heikkoa taloussuhdannetta.
  • Tekstiviesteissä viljellään vaihtelevaa kieltä

    jokokaikkipienelläyhteenpötköön. Tai sitten huoliteltua kirjakieltä välimerkkeineen ja isoine kirjaimineen.
  • Pliis on suomea

    Puheessa pliis-sanaa kuulee usein, mutta kirjoitettuna siihen törmää lähinnä netissä.
  • Long Play julkaisi ensimmäisen juttunsa

    Hitaan journalismin palvelu Long Play on avautunut.
  • 70 kirjaa vapaaksi

    Jyväskylän yliopisto lähetti juhlavuotensa kunniaksi kirjoja maailmalle.

Kuukauden lainaus

”Osta sellaista ruokaa,

joka hoikentaa ja pidentää."

(Vaimo miehelle puhelimessa)

Aiemmat lainat

Päätoimittajalta
Anskua ahistaa
Juttuarkisto
Kirjoittamaan Kielikukkaseen!

Työelämän toimivat tekstit

Kulkisitko kanssani

Yhteen vai erikseen, kokeile!